ANNE NIEMI
Kolme kyläkoulun toiminta loppuu kevätjuhliin Savitaipaleella. Säänjärven koulun kehittämisyhdistyksen vanhemmat tuntevat viime vuosien vapaaehtoistyön valuneen hukkaan, kun koulu viedään alta.
·Kylän koulusta on taisteltu jo toistakymmentä vuotta. Innostuneella talkootyöllä teimme luontopolun, kunnostimme koulun rantasaunan, laavukin rakennettiin, mutta nyt tähän kaikkeen tuli stoppi, sanovat Erja Ruohio ja Maiju Hölsä.
Säänjärven kyläkoulun lakkautuspäätös tehtiin kolmannen kerran. Valtuuston ensimmäinen päätös vuodelta 1991 kumottiin, kun kyläläiset nousivat sitä vastustamaan.
Sopeutusohjelma
kuin Raamattu
Viime kesäkuussa valtuusto päätti Havon, Säänjärven ja Välijoen koulujen lakkauttamisesta. Se päätös jäi voimaan, sillä viime maanantain valtuustossa käsitelty kuntalaisaloite ei saanut valtuutettuja pyörtämään kertaalleen tehtyä päätöstä.
·Tuntuu mielettömältä, että kirkonkylässä joudutaan remontoidaan veronmaksajien rahoilla lisätilaa, kun samanaikaisesti kyliltä tapetaan viimeinenkin elinvoima kouluja lakkauttamalla, kahden kouluikäisen äiti Erja Ruohio kritisoi.
Kunnan päätöksentekijät perustelevat koulujen lakkauttamista sillä, että oppilasmäärät pienenevät. Myös kunnan säästöohjelma asettaa tiukat raamit sivistystoimelle.
·Konsulttien tekemä sopeutusohjelmaa luetaan kunnan virkamieskunnassa kuin Raamatun sanaa. Muutamat virkamiehet ovat ottaneet koulujen lakkautuksen kunniakysymykseksi, kolmilapsisen perheen maatalousyrittäjä-äiti Maiju Hölsä uskoo.
Säänjärveläisiltä meni usko kunnalliseen demokratiaan kouluasian käsittelyn yhteydessä. Savitaipaleen kunnanjohtaja Veli Nummela tietää, että kyläläisten kritiikki on purevaa. Hän painottaa, että kouluverkkoasia piti ratkaista, jotta perusopetuksen laatu saadaan koko kunnassa taatuksi.
Viime maanantaina Nummela vetosi valtuutettuihin, ettei jo aiemmin tehtyä päätöstä kouluverkon supistamisesta vedettäisi takaisin. Sen perusteella voi arvioida, että asia oli kunnanjohtajalle periaatteellinen linjakysymys.
Kodinomainen
kasvuympäristö
Säänjärven koulua kehittämisyhdistys Sytyke ry:n vanhemmat pitävät turvallisena kasvuympäristönä. Myös luokanopettaja Päivi Mikkola on tykännyt kotoisesta koulusta.
·Yhdysluokissa toisten huomioon ottaminen ovat jokapäiväistä sosiaalisuuteen oppimista. Omat lapseni ovat kasvaneet yhdysluokissa enkä näe heidän oppimisensa siitä kärsineen, Mikkola kertoo.
Pienten koulujen perusongelma johtuu lapsimäärän vähenemisestä ja reilun 4 200 asukkaan kunnan väestön ikääntymisestä. Jos unelmia saisi olla, Mikkola opettaisi lapsia mieluummin pienissä kouluissa kuin suurissa yksiköissä · Kylän rauha ja avaruus vaikuttavat myös lapsiin. Suuremmasta koulusta tänne tultuani ihmetteli, miten nämä lapset ovat niin kilttejä ja tasapainoisia.
·Oppilaiden uusjako pieniin yksiköihin on aatteellinen arvokysymys, joka on euromääriä tuijottamalla vaikea hahmottaa, luokanopettaja Mikkola sanoo.
ANNE NIEMI
Kuvatekstit
Koulun puolustajat. Erja Ruohio (oik.) ja Maiju Hölsä ovat taistelleet sitkeät kymmenen vuotta Säänjärven koulun puolesta.
Havollakin opetus loppuu. Etupulpeteissa Iida Valjakka ja Sara Kaijansinkko ja takana Henna Hölsä ja Rosanna Vasara.