JYRI PAAVILAINEN
Lappeenrannan satamaviranomaiset ovat tuohtuneita veneilijöiden jätteidenkäsittelystä. Vaikka veneilijöiden jätteille on rakennettu omat katokset, osa vieraista jättää jätteensä mihin sattuu. Halkosaaresta on löytynyt kuivajätekatoksesta muun muassa jäteöljyä ja käytettyjä öljynsuodattimia.
·Suodattimet olivat vieläpä avoastiassa, joka olisi täyttynyt sateella vedellä. Tämän jälkeen öljy olisi kulkeutunut veden mukana Saimaaseen, harmittelee satamavalvoja Jukka Nikku.
·Tässä on kyseessä käytännössä katsoen ympäristörikos, toteaa satamamestari Raimo Tiitinen.
Kaupunki on rakennuttanut aikanaan satamaan huoltokatoksen, jonne saa viedä esimerkiksi akut täysin ilmaiseksi. Tästä huolimatta osa veneilijöistä jättää jätteensä minne sattuu.
·Kyllä minun mielestäni pitäisi pitää huoli jätteistä, jos kerran jaksaa veneestäkin huolehtia, Nikku muistuttaa.
Vääriin paikkoihin laitetut jätteet eivät ole yksinomaan Halkosaaren ongelma, vaan jokaisessa Lappeenrannan 18 pienvenesatamassa on samanlaisia tapauksia.
·Tuhannet mummonmarkat, jotka aikoinaan sijoitettiin jätekatoksiin, menevät tällä tavalla ihan hukkaan, Tiitinen huomauttaa.
Sekajäte nostaa
kustannuksia
Sataman roska-astioita käyttävät välillä myös veneilemättömät. Veneilijät ovat ilmoittaneet monta kertaa, että joku ajaa autolla sataman roska-astian viereen ja jättää säkkikaupalla roskia sinne. Tällainen toiminta kummastuttaa satamaviranomaisia.
·Luulisi, että jokaisessa taloyhtiössä on jätekatos, Nikku ihmettelee.
Myös jätteiden lajittelun kanssa on ollut ongelmia. Biojätteitä ja kuivajätteitä laitetaan samoihin astioihin, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia kuljetusvaiheessa. Nikun mukaan jätteiden käsittelymaksu nousee 3-5-kertaiseksi, jos roska-astioiden sisältö luokitellaan sekajätteeksi.
·Viime aikoina on tullut valtavia laskuja, Tiitinen harmittelee.
Välillä roskakuskit joutuvat lajittelemaan jätteitä paikan päällä, mistä tulee huomattavia lisäkustannuksia. Toisinaan pitää käyttää muita keinoja.
·Joissain tapauksissa yhden kaupungin työntekijän täytyy lajitella jätteet uudestaan, mikä ei ole varmasti hauskaa hommaa, Tiitinen huomauttaa.
Yksi mokaa,
kaikki maksavat
Veneilijöiden huolimattomuus jätteiden kanssa on jokavuotinen ongelma. Tiitisen mukaan viime keväänä oli täysin samanlaisia vaikeuksia, mutta loppukesää kohden tilanne parantui.
Jokainen voi itse vaikuttaa tilanteeseen parhaiten. Tiitinen peräänkuuluttaa erityisesti veneilijöiden vastuuta.
·Veneilijät voivat tarkkailla toistensa tekemisiä. Mitään kyttäysmentaliteettia en kuitenkaan tarkoita, Tiitinen sanoo.
Tiitisen mukaan välinpitämättömiä veneilijöitä on vain 5-10 prosenttia. Loput hoitavat hommansa tunnollisesti.
·Osa ihmisistä ei varmastikaan tee tätä pahuuttaan vaan tyhmyyttään, Tiitinen huomauttaa.
Välillä jätteiden jättäjä paljastuu hyvinkin helposti, kun roskista löytyy alkuperäisen omistajan nimi.
·Yhdellä puhelinsoitolla yleensä saadaan syyllinen kiinni, Tiitinen hymähtää.
Jos satamavirasto joutuu maksamaan jätteidenhuollosta ylimääräisiä maksuja, päätyy kustannus Nikun mukaan lopulta veneilijöiden maksettaviksi.
·Ei meillä ole varaa maksaa muiden hölmöilyistä. Muutaman veneilijän tekemisten takia kaikkien maksut nousevat, hän toteaa.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Toivotonta. Satamavalvoja Jukka Nikku tarkastelee tilannetta Halkosaaren kuivajätekatoksella.