ESA VILENIUS
Konnunsuon vankilan apulaisjohtaja Raimo Nyholm on ollut vankeinhoidon
työssä 38 vuotta. Ensi kesänä hän jää eläkkeelle.
·Vankeus on nykyisin ahdistavampi rangaistus kuin koskaan ennen minun
aikanani, hän sanoo epäröimättä.
Silti siviilissä elätetään mielikuvia vankiloista jonkinlaisina lepokoteina.
·Jos vankeja kohdeltaisiin siten kuin niin sanottu yleinen mielipide
joskus haluaa, meiltä vapautuisi petoja.
Joutsenon Konnunsuolla on ollut Nyholminkin aikana, 1960-luvulla jopa
500-600 vankia. Vankilaan joutui vielä muutama vuosikymmen sitten melko
kummallisista asioista: irtolaisuudesta, maksamattomista ruokoista tai
omaisuusrikoksista, jotka nykyisin arvioitaisiin aivan toisin.
Huumeet täyttävät
vankiloita
Vankilan muuttumiseen on vaikuttanut nimenomaan huumeiden, ylipäänsä
kaikenlaisten päihteiden yleistyminen. Niistä johtuu valtaosa rikoksista.
Huumeet seuraavat myös vankilaan. Vangit ovat kauppiaille hyviä asiakkaita.
Tällä hetkellä Konnunsuolla on niin sanotuilla pelkääjien osastoilla 60
vankia. He haluavat olla eristyksissä omasta halustaan, esimerkiksi
huumevelkojen tai poliisin kanssa tehdyn yhteistyön takia.
Uutta vankiaineksessa on myös ulkomaalaisten osuus. Kun aiemmin
ulkomaalaisvangit olivat poikkeuksia, heidän osuutensa lähentelee nykyisin
kymmentä prosenttia. Pääosin he ovat venäläisiä ja virolaisia.
Ulkomaalaisia vankeja on myös Konnunsuolla.
Huumekokeilua harkitsevan kannattaisi miettiä myös sitä, että huumesysteemi
pelaa äärimmäisin kovilla ”säännöillä.” Se on jossakin hyvin siitä muka
solidaarisesta kaveripiiristä, joka pehmentää oloaan vaikkapa pilveä
pössäyttelemällä.
Vanki ei voi luottaa kehenkään vankiin.
Vankilassa ihminen on lukkojen takana. Häneltä on viety kaikki yksityisyys:
milloin tahansa hänet voidaan esimerkiksi tarkastaa. Tavallisen elämän
pikkuasiatkin, ovat rajoitettuja. Niihin saa usein oikeuden palkkioksi
hyvästä käytöksestä, ja ne menettää heti esimerkiksi huumekäryn yhteydessä.
Silti yritys itsensä päihdyttämiseen on vankilassa kova.
Vankivirta kulkee
vuodenajoissa
”Talveksi vankilan lämpimään” on siviilimaailman yleinen vankilahokema. Se
pitää osin paikkansa ja osin ei. Esimerkiksi väkivaltarikokset eivät juuri
katso vuodenaikaa.
Sen sijaan useinkin juuri huumeisiin liittyvät omaisuusrikokset tapahtuvat
keväällä ja kesällä. Kun viranomaiskoneisto jauhaa aikansa, tulee
vankiloihin tavallista enemmän väkeä syksyllä.
Konnunsuon vankilan mitoitus on 195 paikkaa. Viime talvena siellä oli noin
250 vankia, edellisenä talvena vielä enemmän.
Vankimäärän kasvulle voi hakea syitä paitsi lisääntyneestä rikollisuudesta
myös tiukentuneesta tuomiokäytännöstä.
Nyt Konnunsuolla on 208 vankia. Heistä noin satakunta asuu niin sanotuissa
paljuselleissä, joissa tarpeet tehdään yöaikaan kannelliseen ämpäriin.
Kaksi miestä voi asua noin kuuden, kahdeksan neliömetrin tilassa, joka
toimii myös WC:nä.
Tuoreessa kidutuksen vastaisessa raportissa Suomen vankiloiden osalta
kiinnitettiin huomiota tilanahtauteen ja vankien keskinäiseen väkivaltaan.
Niin sanotulla pelkääjien osastolla tuomiotaan kärsivä mies sanoo samaa
kuin vartijatkin. Ahtaudessa pinna kiristyy entisestään. Mukana on myös
niitä, jotka ovat esimerkiksi huumevieroituksessa. Heidän käytöksensä voi
Nyholmin mukaan olla hyvinkin arvaamatonta.
Vankilassa erittäin suositulla punttisalilla on vangin mukaan todella suuri
merkitys paineiden purkajana.
Toisaalta väkivalta on vankiyhteisössä rakenteellista. Toinen vanki sanoo,
että seksuaalirikollinen hakataan muutaman minuutin kuluessa.
·Se tuntuu hyvältä, sen jälkeen nukuttaakin hyvin…
Heikkoa yritetään
käyttää hyväksi
Myös vangit kuvaavat vankilan keskinäisiä suhteita pelon (sanalla on
kiertoilmaisujakin) leimaamaksi. ”Moraalittomaksi.”
Yksi vanki arvelee, että on vain ajan kysymys, kun vankiloiden osastoista
tulee jengien, esimerkiksi NBK:n kaltaisten, hallitsemia.
Oikeastaan vankilassa ei saisi pelätä, koska se tarkoittaa heikkoutta.
Heikkoa käytetään hyväksi. Hyväksi voidaan käyttää vaikkapa velkasuhdetta.
Maksuksi sovitaan esimerkiksi huumeiden välittäminen. Tietenkin omalla
riskillä.
Varsinaiset kaupan organisoijat, joita on niin siviilissä kuin vankilan
sisälläkin, eivät yleensä jää kiinni.
Nyholm arvioi, että jos niin sanottu tavallinen ihminen joutuisi vaikkapa
jonkin talouskuprun takia vankilaan, häntä alettaisiin tarkkailla siinä
toivossa, että häntä voitaisiin käyttää hyväksi.
Toki ensikertalainen ”hairahtunut” saattaa päästä avolaitokseen. Se on jo
suljetusta vankilasta aika kaukana. Niissä huumeiden osalta
nollatoleranssi. Siellä rangaistustaan suorittavilla on aika paljon
menetettävää.
·Omituista on, että sakkojen muuntorangaistuksille ei ole muuta käytäntöä
kuin vankila, Nyholm sanoo.
Alustavien tietojen mukaan, ensi syksyksi olisi tulossa ”teknisistä syistä”
johtuva muuntorangaistusten aalto.
Konnunsuo täys-
remonttiin 2007
Suomessa on nykyisin oikeastaan vain yksi täysin moderni vankila Vantaalla.
Lounais-Suomen vankilasta Turussa rakennetaan tavallaan uudistuvan
vankeinhoidon symbolia.
Konnunsuon kunnostamisesta on jo hyvin pitkälle valmiina suunnitelmat. Se
on määrä korjata vuodesta 2007 alkaen niin, että vanhasta jää jäljelle
oikeastaan vain punatiiliset muurit. Aikoinaan vuonna 1918 vankilaa
rakennettaessa alueella toimi varta vasten tiilitehdas, jossa vankilan
metrin paksuisten seinien tiilet poltettiin. Yhden Suomen suurimman suon
pohjassa on laadultaan erinomaista savea.
Nyholm puhuu remontista kuin varmasta asiasta, mutta ei halua kertoa sen
yksityiskohtia. Muutoksia tullee vielä melko varmasti. Remontin
peruuttamista ei ehkä kannatta edes mainita ääneen…
Vankila kunnostetaan lohkoittain, osa kerrallaan. Sen jälkeen vankilan
pitäisi olla täysin ajanmukainen.
Vielä jokunen vuosi sitten vankimäärä laski ja muutamia vankiloita
suunniteltiin lakkautettaviksi. Konnunsuon tulevaisuuttakin mietittiin
hieman iltaruskon valossa.
Nyholm puistelee vieläkin päätään päätökselle lakkauttaa Kivisaaren
avolaitos. Niille tiloille olisi ollut viime talvenakin käyttöä.
Etenkin väljemmät tilat olisivat antaneet mahdollisuuden vankien jakamiseen
mielekkäämmin eri osastoille. Kivisaari olisi palvellut esimerkiksi
vankilan päihdekuntoutusta tehokkaalla tavalla.
Resurssihukkaa
ristikon kahdenpuolen
Pohjoismaisen suosituksen mukaan vankiloissa pitäisi olla yksi
henkilökuntaan kuuluva yhtä vankia kohti. Suomalainen tavoite on noin neljä
työntekijää viittä vankia kohti. Tavoitetta ei ole päästy lähellekään.
Vartijoiden määrä tuntuu korkealta, mutta kyseessä ovat ihmiset, joita
pitää valvoa jatkuvasti ja joita huollettava ja joiden kesken on pidettävä
yllä järjestystä. Vankivuoden hinta kilpailee hyvin minkä tahansa
laitosvuoden kanssa.
Jos vankilalle asetetaan muitakin tavoitteita kuin vain ihmisten
säilöminen, henkilökunnan niukkuus tulee heti vastaan. Nyholm sanoo
harmittelevansa sitä resurssien hukkaa, jota on ristikon molemmilla puolilla.
·On väärä käsitys, että vangit eivät haluaisi tehdä töitä. Sen vaihtoehto
on 24 tuntia sellissä ja käyttörahan menetys.
Tosin vankilassa on haluttuja ja vähemmän haluttuja työkohteita.
Työn vaihtoehto on opiskelu. Se voi olla esimerkiksi elämänhallintaa
liittyviä kursseja, mutta myös selvää ammattiopiskelua. Ainakin
mahdollisuutta siihen yritetään tarjota
Mutta henkilökunnan vähyys estää viemästä vankeja esimerkiksi
ulkotyökohteisiin. Toisaalta vähäinen henkilökuntamäärä uuvuttaa työssä
olevia. Siitä väistämätön seuraus on ottaa kevyesti, pyrkiä vain selviytymään.
Taannoin valmistuneen selvityksen mukaan vankila ei sittenkään opeta
suoraviivaisesti rikolliseksi. Yllättävän suuri osa vankilaan tuomituista
ei pelaa koskaan takaisin. Vankiloissa on kuitenkin suuri osa uusijoita,
jotka palaavat uudelleen ja uudelleen.
Kriminaalihuollon uudistamissuunnitelmissa lähdetään vangin tilanteen
kokonaiskartoituksesta ja uudenlaisesta verkottamisesta siviiliin pääsyn
helpottamiseksi. Nyholmin mielestä suunnitelmat ovat hyvät.
Vankien määrän vähentäminen on sekä taloudellista että inhimillistä.
EMMI KAARNA
Kuvatekstit
Tuoksu ulkoa. Vankilassa on sisällä aivan oma hajumaailmansa.
Suljetulla osastolla. Noin 60 vankia on Konnunsuolla pelkääjien osastolla,
vapaaehtoisessa eristyksessä.
Paljuselli kahdelle. Tilaa kuusi-kahdeksan neliömetriä.
Täysremontti edessä. Konnunsuon noin 90-vuotiaan vankilan uudistaminen
alkaa 2007.
Pitkän uran mies. Apulaisjohtaja Raimo Nyholm on ollut vankeinhoidossa
töissä 38 vuotta.
Suomalaista vankeutta
¤·Viime vuonna keskivankiluku oli 3 433, se on noin 300 enemmän kuin
edellisenä vuonna.
¤·Naisvankeja oli viimeisimmän tilaston mukaan 205.
¤·Vankiluku on kasvussa: vuodesta 1999 noin 700.
¤·Kasvuun on vaikuttaneet huumerikollisten ja ulkomaalaisvankien
lisääntyminen sekä kovemmat rangaistukset (ehdottomien tuomioiden määrä on
lisääntynyt).
¤·Suomen vankiluku on edelleenkin Euroopan pienimpiä, Yhdysvalloissa
vankeja on suhteellisesti kymmenen kertaa enemmän.
¤·Keskiarvovanki: 35-vuotias mies, useimmiten eronnut (2/3 naimattomia),
vapautuminen keskimäärin 7,6 kk:n kuluttua.
¤·Elinkautisvankeja 97 (2003), joista kahdeksan naisia, pakkolaitoksessa
noin 20.
¤·Suomessa on 16 suljettua laitosta (entiset keskus- ja lääninvankilat) ja
18 avolaitosta (kooltaan usein selvästi pienempiä).
Lähde: Rikosseuraamusvirasto