ANNE KOTIHARJU
Lappeenrannan kaupunki varautuu prosenttiyksikön suuruiseen veronkorotukseen ensi vuodeksi. Kaupunginhallituksen maanantaina hyväksymän ensi vuoden talousarvioraamin mukaan veroprosentti olisi 19. Veroprosentista päättää valtuusto syksyllä.
·Veronkorotus on mielestäni hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta se järkevin toimenpide. Joudumme lisäämään kuntalaisten verorasitusta, mutta palvelut pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan sillä tasolla, missä ne nyt ovat, perustelee esitystään kaupunginjohtaja Markku Andersson.
Satakunta
työntekijää ”liikaa”
Veroprosentin korotuksesta huolimatta taloutta on pistettävä kuntoon myös toimintoja tehostamalla. Nykyisestä henkilöstömäärästä on tingittävä.
·Henkilötyövuosina mitaten kaupungin henkilöstö on kasvanut viime vuonna 88:lla ja ja edellisenä 61:llä. Henkilöstömäärän lisäystä on nyt kerittävä takaisin vastaavasti avoimeksi tulevien virkojen ja tilapäisten työsuhteiden kautta. On pystyttävä tulemaan pienemmällä määrällä toimeen.
Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi vahvistaa, että henkilötyövuosina henkilöstömäärä on kasvanut 215:lla vuoden 2000 lopun tilanteeseen verrattuna, vaikka nyt puhutaankin jopa sijaiskiellosta.
Talousarvioraami perustuu toukokuisessa valtuustoseminaarissa annettuihin evästyksiin.
Toimialat suunnittelevat nyt kaupungin ensi vuoden toimintaa kaupunginhallituksen antamien raamien mukaisesti.
Muihin menojen kasvuihin, kuin vakituisen henkilöstön mahdollisiin kolmen prosentin palkankorotuksiin, ei raami varaudu. Raamin mukaan talousarvioon ei tehdä esityksiä menoja lisäävistä uusista toiminnoista.
Lappeenranta yrittää osaltaan toteuttaa valtiovallan voimakkaasti korostamaa tuottavuuden kohottamisvaatimusta. Sen avulla säästytään rankemmalta palvelutason alasajolta. Tiedossa olevat valtion päätöksin tuodut uudet lisämenot eivät nekään mahdu kaupungin raamiin. Ne ovat jostain muusta pois.
·Hoitotakuu tuo lisäkustannuksia ilman, että valtiovalta osoittaa rahoitusta. Aamu- ja iltapäivähoito näyttää nyt kunnille kustannuksiltaan neutraalilta, mutta kunnille näyttäisi kuitenkin tulevan rahoitusvastuuta.
Budjettiylityksistä kärsinyt kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on saanut Anderssonin mielestä menojaan kuriin tänä vuonna. Toimeentulotukimenot alenevat jo toista vuotta peräkkäin ja sakkojonomaksut keskussairaalasta ovat vähentyneet huomattavasti. Menopaineita kuitenkin riittää.
Lasten huostaanottomenot ovat edelleen vain kasvaneet tänä vuonna.Vanhustenhuollon palvelurakenteen muutoksessa taas syntyy tällä hetkellä päällekkäisiä kustannuksia: rakennetaan palveluasumista esimerkiksi linja-autoaseman monttuun, mutta nämä hankkeet eivät vielä kevennä raskaita laitoskustannuksia.
Kiinteistövero
pysyy ennallaan
Anderssonin mukaan puolen prosenttiyksikön tuloveron korotus ei riittäisi.
·Yksi prosenttiyksikkö tuo runsaat kuusi miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Kun viime vuoden alijäämä oli yhdeksän miljoonaa euroa ja tämän vuoden talousarvion perusteella voi odottaa kuuden miljoonan euron alijäämää, vähempi ei riitä. Lisäksi tarvitaan tuottavuuden parantamistoimia.
Anderssonin mielestä nyt ei ole syytä puuttua kiinteistöveroon.
·Samanaikaisesti ei ole syytä lähteä käymään läpi kiinteistöveroakin. Maan hallitus parhaillaan käy läpi sitä, voiko kiinteistöveron ylä- ja alarajoihin puuttua, voisiko koko ”putkea” nostaa. Tämä valtakunnallinen ratkaisu on yhä auki.
Kaupungin talouden matokuurin tavoitteena on, että vuoden 2007 ja 2008 vaihteessa vuosikate vastaa suunnitelman mukaisia poistoja. Sitä pidetään terveen kuntatalouden merkkinä.
·Se ei kuitenkaan tarkoita mitään helpotusta ja huojennusta tähän tiukkuuteen.
Lappeenrannan viime vuoden tilinpäätös jäi 9,3 miljoonaa alijäämäiseksi. Rahoituksellinen alijäämä oli vielä suurempi. Kaupunki pystyi rahoittamaan 17,8 miljoonan euron nettoinvestoinneistaan tulorahoituksella vain 2,6 miljoonaa euroa. Velkamäärä lisääntyi viime vuonna 20 miljoonaa euroa.
Kaupungin rahatoimisto toteaa, että viime vuoden alijäämä selittyy verotulojen 7,9 miljoonan euron vähenemisellä. Lisäksi palvelutuotanto vei entistä enemmän rahaa.
2,9 miljoonan euron valtionosuuden kasvu ei riittänyt kattamaan syntynyttä rahoitusaukkoa.