URPO LAANINEN
Karjalankannaksen luonto näytti kaikki parhaat puolensa perjantaina entisen
Viipurin maalaiskunnan Yläsommeella, valtioneuvos Johannes Virolaisen
kotikylässä.
Aurinko paistoi, käki kukkui ja naapuritalon kukko kiekaisi monta kertaa,
kun YläsommeenPorlammin nuorisoseura ja Virolaisen sukuseura paljastivat
Yläsommeen suuren pojan, Johannes Virolaisen (1914-2000) muistomerkin.
Graniittinen muistomerkki pystytettiin vanhaan kiviaitaan, koska
kotitalosta ovat jäljellä vain rappuset ja maakellari.
Muistolaatassa lukee suomeksi ja venäjäksi teksti: ”Täällä entisen
Yläsommeen kylässä syntyi 31.1.1914 valtioneuvos Johannes Virolainen.”
Yläsommeen kylässä asutaan edelleen, ja myös paikallisia asukkaita
osallistui juhlaan noin sadan suomalaisen lisäksi. Luonto on yhtä vehmas
kuin Johanneksen lapsuusaikoina, ja osa pelloistakin on viljelyksessä.
Paikalliset papat ja mummot olivat hyvin ilahtuneita muistolaatasta. Monet
olivat tavanneet Johannes Virolaisen, joka vieraili ensimmäisen kerran
kotikylässään 1980-luvun lopulla.
Kyllikki Virolainen oli mukana ensimmäisellä kotiseutumatkalla.
·Johannes jäi juttelemaan tienmutkaan kyläläisten kanssa, ja läksin
yksinäni kävelemään. Emme olleet vielä löytäneet kotipaikkaa. Yhtäkkiä
potkaisin johonkin kiveen, ja siinä olikin lehmien juottokoppi.
·Johannes tuli ja sanoi, että tässä on meidän navetan paikka, ja sitten
löytyivät vielä maakellari ja yksi sireenipensas, Kyllikki Virolaisen
muisteli ensimmäistä ihmeellistä matkaa Johanneksen kotikylään.
Viimeisen kerran he olivat yhdessä Yläsommeella 1990-luvun puolivälissä,
kun Johannes Virolaisesta tehtiin televisio-ohjelmaa.
·Haluan kiittää Yläsommeen-Porlammin nuorisoseuraa, että muistomerkki on
saatu kotikylään. Se muistuttaa aina Johanneksen elämäntyöstä. Hän oli
Suomen pitkäaikaisin ministeri ja parlamentaarikko, ja omisti todella
elämänsä Suomelle.
·Hän eli rikkaan ja suurenmoisen elämän, Kyllikki Virolainen sanoi.
Hän on perustanut Lohjan Vironperälle Johanneksen elämäntyön kunniaksi
museon, jossa on ollut paljon kävijöitä. Elokuussa Lohjalla paljastetaan
Virolaisen patsas.
Suuri karjalainen
Karjalan liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen luonnehti
Johannes Virolaisen luonteenpiirteitä karjalaisuudeksi parhaimmillaan.
·Hän oli sanavalmis leikinlaskija ja sosiaalinen seuranpitäjä, joka tuntui
muistavan kaikki, niin asiat kuin ihmisetkin. Mutta päättäjänä Virolainen
oli itsenäinen, joskus itsepäinenkin karjalainen, jolla oli kyky tehdä
yhteistyötä yli aaterajojen.
Laukkasen mukaan valtioneuvos Virolainen ylsi poliittisella urallaan
ennätyksiin, joita tuskin koskaan rikotaan Suomessa.
Virolainen toimi ministerinä 14 hallituksessa yhteensä 6 169 päivää eli
lähes 17 vuotta. Kansanedustajana hän oli 42 vuotta.
Maalaisliitto-keskustapuolueen johdossa hän toimi 34 vuotta, joista
kuusitoista puheenjohtajana.
Laukkanen muistutti, kuinka Virolainen oli sota-aikana kiinteästi kiinni
karjalaisten kohtaloissa mm. kansanhuoltoministeriön töissä.
·Hän oli siirtokarjalaisten keskeinen edusmies vuosikymmeniä. Hänen
ansiostaan Karjalan liitosta ei tullut ääriliikettä, vaan osa suomalaisten
kansalaistoimintaa, joka on pitänyt Karjalan ja karjalaisuuden keskeiset
tekijät elävänä keskuudessamme, Laukkanen sanoi.
URPO LAANINEN
Kuvatekstit
Lämmin juhla. Sää oli mitä parhain, kun sata Johannes Virolaisen sukulaista
ja tuttua kokoontui Yläsommeelle.
Muistolaatta. Myös nykyiset kyläläiset lupasivat pitää siitä huolta.
Kotitalo. Virolaisen kotitalon kuva oli nähtävänä entisen maakellarin ovessa.