PÄIVI VENTO
Rautjärven kirjastossa saatiin nauttia keskiviikkona kaksi tuntia verbaalista tykitystä. Yleisön viihtymisestä huolehti professori, antiikin kirjallisuuden tutkija ja tunnetuksi tekijä Teivas Oksala. Hän vieraili kesäpäivien kulttuuriviikolla puhumassa kansallisrunoilija J.L.Runebergistä (1804-1877.) Tänä vuonna vietetään Runebergin juhlavuotta, hänen syntymästään on 200 vuotta.
Teivas Oksala on tehnyt Runebergin Hannasta kolmannen suomalaisen käännöksen ja viidennen Hirvenhiihtäjistä.
·Lukekaa eri kääntäjien tekstejä. Ei se ole niin yksiselitteistä, että uusin käännös olisi aina paras, Oksala totesi. Vertailemalla löytyy se, joka osuu lukijaan tehokkaimmin. Oksala toivoo, että myös nuoret kääntäjät uskaltaisivat ottaa Runebergiä työn alle.
·Ja olen kehottanut, että opinnäytetyönäkin Runeberg -aiheet olisivat hyviä. Häntä on käännetty saksaksi enemmän kuin suomeksi. Pitäisi tutkia, kuinka saksalainen kulttuuriyhteisö on ottanut Runebergin vastaan.
Keskustelu siitä, pitäisikö Maammelaulun tilalle kansallislauluksi ylentää Finlandia, saa Teivas Oksalan lähes kiihtymään.
·Finlandian sanat ovat tyhjää retoriikkaa. Runebergin Maamme sitä vastoin kuvaa upeasti Suomen luontoa. Finlandiassa ei suomalaisesta luonnosta puhuta mitään. Sävellyksenä Finlandia on upeampi, ja se on paras alkuperäisenä orkesteriversiona.
Oksasen aiheena oli Runebergin sanoma tämän päivän ihmisille. Hän kehottikin tarttumaan Hirvenhiihtäjiin. Sieltä löytyvät menestyvät maanviljelijät ja ne, joiden on pakko luopua ammatistaan, kuten EU-Suomessa.
·Tällä teoksella Runeberg muutti sivistyneistön käsitystä torppareista. Runeberg kuvasi torpparit ihmisinä eikä surkimuksina, koska kirjailija rakasti pieniä ihmisiä.
Juhlavuoden aikana Oksala puhuu Runebergistä mitä erilaisimmissa tilanteissa. Ammattilaiset väittelevät keskenään, mutta vielä tärkeämpää on, että tutkijat pääsevät puhumaan suoraan kansalle. Oksaselle ominta aluetta ovat juuri käännökset, niiden vertaileminen toisiinsa ja alkuperäiseen.
PÄIVI VENTO
Kuvateksti
Käännynnäinen. Teivas Oksala piti nuorena Leinoa parempana kuin Runebergiä, joten hän kuvaili itsensä käännynnäiseksi Runebergin suhteen.