MATTI VEIJALAINEN
Eteläkarjalaisia oli tämän vuoden ensimmäisen puoliskon lopussa yli 300 vähemmän kuin viime vuodenvaihteessa.
Muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta väen väheneminen on jatkunut maakunnan kaikenkokoisissa kunnissa.
Etelä-Karjalan liiton hallituksen puheenjohtajan Tuure Westisen mukaan keinoja väestökehityksen kääntämiseen on mietitty monilla foorumeilla. Poppakonsteja ei Westisen mukaan ole. Menestys ihmisistä käytävässä kilpailussa on Westisen mukaan kovan markkinointityön takana.
Yritysmaailmaan Etelä-Karjalaa on Westisen mukaan nähtävästi ryhdyttävä myymään entistä tehokkaammalla kohdemarkkinoinnilla. Elinkeinoyhtiöiden Westinen toteaa kyllä olleen aktiivisesti asialla, mutta vielä olisi maakunnallisessa myyntimieshengessä rutistettava lisää.
Erityisesti uusia työpaikkoja tuovia uusia pk-yrityksiä on Westisen mielestä saatava Etelä-Karjalaan lisää.
·Pelkästään suurteollisuuden varaan meillä ei ole varaa jäädä.
Jos Etelä-Karjala aikoo pystyä kirimään yritysten sijoittumispaikkakilvassa, on matkaa ja aikaa pääkaupunkiseudulle lyhentävän infran rakentamista Westisen mielestä tinkimättä jatkettava.
·Tässä mielessä Keravan ja Lahden välinen oikorata sekä varsinkin kuutostien parantaminen ovat meille tärkeitä hankkeita. Toivottavasti ne toteutuvat sujuvasti.
Yritysten vastaanottopäässä Etelä-Karjalan kuntien on Westisen mukaan pidettävä huoli siitä, että hyviä yritystiloja on tarjolla ja asumiseen löytyy viihtyisiä alueita.
Taipalsaari menestyy
asumisen kuntana
Alueellinen väestötappio on maakuntaliiton Tuure Westiselle vakava paikka. Hieman paikallista lohtua tulee kotikunnasta Taipalsaarelta, missä Westinen johtaa kunnanhallitusta.
Taipalsaari oli Etelä-Karjalassa kunta, missä väkimäärä kasvoi alkuvuodesta suhteellisesti sekä myös absoluuttisesti eniten. Lisäystä tuli puolen sataa henkeä.
Westisen mukaan Taipalsaarella ei ole tarkemmin tutkittu, mistä sisäänmuuttajat tulevat. Westisen käsitys on, että lähinnä Lappeenrannasta, joka kärsi alkuvuonna noin 150 hengen väestötappion.
·Meillä on järjestelmällisesti kaavoitettu uusia asuntoalueita, ja niitä on tulossa vielä lisääkin, Westinen tulkitsee imun syitä.
Lapsiperheitä houkuttaa Westisen mukaan kunnan uusi yläkoulu.
·Muutenkin palvelut ovat meillä hyvässä jamassa, ja vierestä Lappeenrannasta niitä saa tarvittaessa lisää.
Taipalsaaren lisäksi Joutseno kasvoi parillakymmenellä hengellä. Juuri ja juuri plussalle pääsivät lisäksi Ruokolahti ja Luumäki.
Imatra selvittää
muuttamisen syitä
Lappeenrannan ja Imatran väki väheni yhteensä yli 200 hengellä. Tästä vuosia muuttohävikkikierteessä olleen Imatran osuus oli noin 80 asukasta.
Imatran vs. kaupunginjohtajan Hannu Tsuparin mukaan menetystä selittää Imatran edelleen korkea työttömyys. Työn perässä muuttaminen on Tsuparin mukaan täysin ymmärrettävää.
Tsuparin mukaan työttömyys tuskin kuitenkaan selittää kaikkea. Syvemmät synnyt on aika kaivaa esiin.
·Meidän on nyt tehtävä tarkempi analyysi siitä, mistä kaikista syistä johtuen Imatralta muutetaan pois, Tsupari näkee.
Seuraavalla valtuustokaudella asiat on myös voitava Tsuparin mukaan ottaa juuri sellaisina kuin ne ovat.
·30 000 asukasta ei voi enää olla meille strategisessa suunnittelussa mikään pyhä raja. Palvelurakenteita on tarkistettava sen mukaisesti.