Categories
Artikkelit

Itä-Suomen ”huippukokous” antoi tukensa hallituksen väylähankkeille

Maakuntajohtaja Puttosen mielestä Etelä-Karjala sopii hyvin Itä-Suomen maakuntien joukkoon.

URPO LAANINEN

Itä-Suomen maakuntaliittojen ja kansanedustajien yhteiskokous antoi

tiistaina täyden tukensa hallituksen väylätyöryhmän esityksille, joissa mm.

kuutostien parannus on kärkihankkeita.

Yhteisessä kannanotossaan maakunnat kuitenkin katsoivat, että voimavarat

rataverkon kehittämiseen ja perustienpitoon ovat jääneet riittämättömiksi.

­·Itäratojen parantaminen ja nopeuksien nostaminen on saatava

liikenneväylien investointikohteeksi, totesi Etelä-Karjalan,

Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntien

jokasyksyinen ”huippukokous” Savonlinnassa.

Paikalla oli kymmeniä itäsuomalaisia päättäjiä, maakuntaliittojen

hallitusten jäseniä ja runsaasti kansanedustajia SDP:n savonlinnalaisesta

ryhmäjohtajasta Jouni Backmanista (sd.) lähtien.

Etelä-Karjalaa edustivat maakuntahallitus ja maakuntavaltuuston puheenjohtajat.

Maakuntajohtaja Timo Puttonen piti hyvänä, että Itä-Suomen päättäjät

seisovat yksimielisesti liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen

(sd.) väylätyöryhmän esitysten takana.

Savonlinnassa puhetta johtanut Etelä-Savon maakuntahallituksen

puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Nousiainen (kesk.) toivoi, että

Luhtasen paketin kaikki hankkeet saadaan liikkeelle vaalikauden aikana, eli

vuoteen 2007 mennessä. Paketille on laaja tuki eduskunnassa.

Maakuntien vaikuttajat vaativat valtiolta voimavaroja Itä-Suomen

erityisongelmien ratkaisemiseksi. Niitä ovat Nousiaisen mukaan mm.

työttömyys, väestön ikääntyminen, heikko aluekehitys ja kuntien vaikeudet.

­·Monilla valtion toimenpiteillä voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi

liikennepolitiikka jättää myönteiset jäljet kehitykseen.

Maavoimien esikunta

sopii Mikkeliin

Itä-Suomen vaikuttajat olivat todella tyytyväisiä puolustusministeriön

esitykseen, jonka mukaan maavoimien esikunta sijoitetaan Mikkeliin eikä

Hämeenlinnaan.

­·Se on hyvin myönteinen signaali Itä-Suomelle. Pekka Nousiainen totesi ja

toivoi, että Mikkelistä tehdään myös lopullinen päätös.

­·Kyseessä ei ole vain alueellistamisratkaisu, vaan päätökselle on myös

turvallisuuspoliittiset perustelut.

Itä-Suomen päättäjät kiirehtivät myös muita aitoja valtion toimintojen

alueellistamispäätöksiä, joilla on Itä-Suomelle erityisen suuri merkitys.

He toivoivat myös Itä-Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen

aloituspaikkojen lisäämistä väestöosuuden mukaisesti.

Etelä-Karjala hyötyy

Itä-Suomi-yhteistyöstä

Maakuntajohtaja Timo Puttonen piti Etelä-Karjalalle järkevänä ja

hyödyllisenä osallistua Itä-Suomen maakuntien yhteistyöhön, vaikka monet

ovat olleet myös toista mieltä.

Etelä-Karjala osallistuu vielä aktiivisemmin Etelä-Suomen maakuntien

liittouman toimintaan.

­·Meidän on hyvä olla molemmissa. Meillä on Itä-Suomen maakuntien kanssa

yhteistä rajakysymykset, yliopistot, Saimaa ja liikennehankkeet.

­·Sen sijaan emme kuulu Itä-Suomen EU-ohjelmaan. Siinä mielessä olemme

vauraampaa aluetta, Puttonen totesi maakuntien kaksipäiväisen kokouksen

jälkeen.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen toivotti Itä-Suomen

maakuntien päättäjät ja kansanedustajat seuraavaan huippukokoukseen vuoden

päästä Kolin maisemiin.

URPO LAANINEN

Kuvateksti

Etelä-Karjalan naisvaikuttajat. Maakuntahallituksen kaikki naiset

osallistuivat Savonlinnan kokoukseen, vasemmalta Marita Pirkka Imatralta,

Titta Karppinen Joutsenosta, Paula Kotilainen Lappeenrannasta, Eeva Pekonen

Saarelta ja Aila Repo Rautjärveltä.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen