URPO LAANINEN
Itä-Suomen maakuntaliittojen ja kansanedustajien yhteiskokous antoi
tiistaina täyden tukensa hallituksen väylätyöryhmän esityksille, joissa mm.
kuutostien parannus on kärkihankkeita.
Yhteisessä kannanotossaan maakunnat kuitenkin katsoivat, että voimavarat
rataverkon kehittämiseen ja perustienpitoon ovat jääneet riittämättömiksi.
·Itäratojen parantaminen ja nopeuksien nostaminen on saatava
liikenneväylien investointikohteeksi, totesi Etelä-Karjalan,
Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntien
jokasyksyinen ”huippukokous” Savonlinnassa.
Paikalla oli kymmeniä itäsuomalaisia päättäjiä, maakuntaliittojen
hallitusten jäseniä ja runsaasti kansanedustajia SDP:n savonlinnalaisesta
ryhmäjohtajasta Jouni Backmanista (sd.) lähtien.
Etelä-Karjalaa edustivat maakuntahallitus ja maakuntavaltuuston puheenjohtajat.
Maakuntajohtaja Timo Puttonen piti hyvänä, että Itä-Suomen päättäjät
seisovat yksimielisesti liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen
(sd.) väylätyöryhmän esitysten takana.
Savonlinnassa puhetta johtanut Etelä-Savon maakuntahallituksen
puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Nousiainen (kesk.) toivoi, että
Luhtasen paketin kaikki hankkeet saadaan liikkeelle vaalikauden aikana, eli
vuoteen 2007 mennessä. Paketille on laaja tuki eduskunnassa.
Maakuntien vaikuttajat vaativat valtiolta voimavaroja Itä-Suomen
erityisongelmien ratkaisemiseksi. Niitä ovat Nousiaisen mukaan mm.
työttömyys, väestön ikääntyminen, heikko aluekehitys ja kuntien vaikeudet.
·Monilla valtion toimenpiteillä voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi
liikennepolitiikka jättää myönteiset jäljet kehitykseen.
Maavoimien esikunta
sopii Mikkeliin
Itä-Suomen vaikuttajat olivat todella tyytyväisiä puolustusministeriön
esitykseen, jonka mukaan maavoimien esikunta sijoitetaan Mikkeliin eikä
Hämeenlinnaan.
·Se on hyvin myönteinen signaali Itä-Suomelle. Pekka Nousiainen totesi ja
toivoi, että Mikkelistä tehdään myös lopullinen päätös.
·Kyseessä ei ole vain alueellistamisratkaisu, vaan päätökselle on myös
turvallisuuspoliittiset perustelut.
Itä-Suomen päättäjät kiirehtivät myös muita aitoja valtion toimintojen
alueellistamispäätöksiä, joilla on Itä-Suomelle erityisen suuri merkitys.
He toivoivat myös Itä-Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen
aloituspaikkojen lisäämistä väestöosuuden mukaisesti.
Etelä-Karjala hyötyy
Itä-Suomi-yhteistyöstä
Maakuntajohtaja Timo Puttonen piti Etelä-Karjalalle järkevänä ja
hyödyllisenä osallistua Itä-Suomen maakuntien yhteistyöhön, vaikka monet
ovat olleet myös toista mieltä.
Etelä-Karjala osallistuu vielä aktiivisemmin Etelä-Suomen maakuntien
liittouman toimintaan.
·Meidän on hyvä olla molemmissa. Meillä on Itä-Suomen maakuntien kanssa
yhteistä rajakysymykset, yliopistot, Saimaa ja liikennehankkeet.
·Sen sijaan emme kuulu Itä-Suomen EU-ohjelmaan. Siinä mielessä olemme
vauraampaa aluetta, Puttonen totesi maakuntien kaksipäiväisen kokouksen
jälkeen.
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen toivotti Itä-Suomen
maakuntien päättäjät ja kansanedustajat seuraavaan huippukokoukseen vuoden
päästä Kolin maisemiin.
URPO LAANINEN
Kuvateksti
Etelä-Karjalan naisvaikuttajat. Maakuntahallituksen kaikki naiset
osallistuivat Savonlinnan kokoukseen, vasemmalta Marita Pirkka Imatralta,
Titta Karppinen Joutsenosta, Paula Kotilainen Lappeenrannasta, Eeva Pekonen
Saarelta ja Aila Repo Rautjärveltä.