MARIA KOIVU
Lappeenrannassa aloittaa ensi viikolla tukiryhmä tekonivelpotilaille ja nivelrikosta kärsiville.
Ryhmän vetäjä Jouko Litmanen tuntee tekonivelpotilaan arjen. Kymmenisen vuotta sitten hänelle leikattiin tekonivelet molempiin polviin, ja hieman myöhemmin korjattiin kummatkin lonkat.
·Ennen leikkausta kivut olivat öisin pahoja. Lääkkeiden avullakaan en pystynyt nukkumaan kuin tunnin, pari kerrallaan, hän kertoo.
Ryhmä tarjoaa vertaistukea ja tarpeellisia neuvoja jumppaohjeita unohtamatta.
·Tarkoituksena on, ettei tarvitsisi kotona valitella kivuista. Terve ihminen ei jaksa kuunnella kauan meidän lenkkojen vaivoja, Suomen tekonivelyhdistyksen hallituksessa toimiva Heikki Multaharju kertoo naurahtaen.
Kasvava
kansantauti
Tekonivelleikkauksia tehdään Suomessa nykyään jopa 12 000 kappaletta vuodessa. Leikkauksen tarpeen taustalla on useimmiten polven tai lonkan nivelrikko, josta kärsii noin 400 000 suomalaista.
Sairaus puhkeaa useimmiten viisikymppisille työikäisille. Tarkkaa syytä ei vielä tiedetä.
·Suvussa tätä ei ole. Olen urheillut paljon nuorempana, ja aina välillä sattui loukkaantumisia. Liekö siinä syy, Litmanen pohtii.
Jalkapalloa pelannut Multaharju on samaa mieltä.
·Urheilu saattaa olla taustalla. Itse työskentelin 20 vuotta Helsingin pelastuslaitoksella palomiehenä ja sairaankuljetuksessa. Rankalla työllä voi olla myös vaikutusta, hän jatkaa.
Molemmat ovat toiminnassa mukana vapaaehtoisena.
·Itselleni oli aikoinaan kova kynnys muuttua auttajasta autettavaksi. Tämä työ antaa paljon, Multaharju kertoo.
Jonojen pituus
ongelmana
Tekoniveltekniikka on parantunut vuosien mittaan. Uudet tekonivelet eivät silti ole ikuisia, vaan niitä joudutaan uusimaan.
·Suurin huolenaihe on tällä hetkellä leikkausjonojen pituus, Litmanen kertoo.
·Olen suositellut, että ihmiset hakeutuisivat jonoon ajoissa, sillä leikkaukseen pääsyä joutuu odottelemaan parikin vuotta, Multaharju kertoo.
Leikkausjonossa monet turhautuvat. Multaharju kertoo, etteivät itsetuhoiset ajatuksetkaan ole tuntemattomia kipujen kanssa painiskeleville ihmisille.
·Itse olen pitänyt pääni terveenä karjalaisen huumorin perusteella, alkujaan eteläkarjalainen Multaharju naurahtaa.
III
Etelä-Saimaan nivelpiiri kokoontuu ensimmäistä kertaa Lappeenrannan kylpylässä 17.8. kello 17. Jatkossa tavataan kerran kuussa asiantuntijaluentojen ja vapaamuotoisen keskustelun parissa.
MARIA KOIVU
Kuvateksti
Kokemusten jakamista. Vapaaehtoisina Suomen tekonivelyhdistyksessä toimivat Jouko Litmanen ja Heikki Multaharju pitävät vertaistukea tärkeänä.
Kotikonsteja alkavan nivelrikon hoitoon:
¤·Liikunta ja hyvä lihaskunto, ei liian rankka harjoittelu
¤·Nivelen liikuttelu parantaa rustoa
¤·Tulehduskipulääkkeet
¤·Laihduttaminen, ylipaino lisää nivelten kuormitusta
¤·Lämpöhoito ja kylmähoito akuuttiin tulehdukseen
¤·Apuvälineet, kuten kyynärsauvat, liikkumisen helpottamiseksi
Lähde: Hannele Koponen, Suomen tekonivelyhdistys