Categories
Artikkelit

Rauha-Tiuru voisi edelleenkin toimia vanhustenhuoltoyksikkönä

Aikoinaan alueen toimintoja kehittänyt selvitysmies Heikki S. von Hertzen hyödyntää selvitystä Kymenlaaksossa.

SARI ANTTONEN

Rauha-Tiuru -alueesta on laadittu 1990-luvun aikana useampi selvitys. Keväällä 1996 valmistui selvitys Rauhan sairaala-alueen toimintojen kehittäminen. Selvitysmiehenä toimi Heikki S. von Hertzen.

Selvityksellä pyrittiin löytämään alueelle uutta käyttöä. Alueen 64 rakennuksesta 10 oli selonteon kohteena.

Rauhan psykiatrisen sairaalan käyttöön olisi varattu potilasrakennus Setälä ja poliklinikkarakennus sekä vanha päärakennus osittain.

Ylätaloon tulisi asumispalveluja inkeriläisvanhuksille ja Suomessa vapaaehtoisina taistelleille heimoveteraaneille.

Rantalaan remontoitaisiin 40 paikkainen asumispalveluyksikkö muun muassa vanhuksille ja pitkäaikaispotilaille. Rantalan asiakkaat olisivat tulleet pääsääntöisesti Lappeenrannasta ja Imatralta.

­·Alatalolle ehdotin puskutraktoria ja Koivistolle realisointia. Löysin mielestäni jokaiselle tilalle järkevää käyttöä ja valtion rahaakin oli tarjolla, muistelee von Hertzen.

Von Hertzenin suunnitelmia ei toteutettu muun muassa taloudellisiin syihin vedoten.

Selvitys ei silti mennyt hukkaan, sillä Rauha-Tiuru -selvityksen kokemuksia hyödynnetään nyt Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä.

­·Selvitys lähti siitä, mistä sen pitäisi lähteä tänäkin päivänä ja johon ollaan päädytty täällä Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä tyhjentyneiden Valkealan ja Laajakosken sairaaloiden kohdalla, kertoo nykyisin Kymenlaakson sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana toimiva von Hertzen.

­·Mahdollisia käyttäjiä voivat olla joko kuntayhtymä tai vakavasti otettavat kansalaisjärjestöt, kuten esimerkinomaisesti Mannerheimin lastensuojeluliitto, A-klinikkasäätiö ja invalidiliitto.

Rauha-Tiuru alueeseen voisi käyttää vuoden 1996 ratkaisumallia soveltaen.

­·Inkeriläiskysymyshän on nyt jo tietysti passé, mutta vanhusten huollon tilat eivät tällä hetkellä riitä sen paremmin Lappeenrannassa ja Imatralla kuin Joutsenossakaan.

Von Hertzenin mukaan alueen kehittymistä rajoittavat perusongelmat ovat kuitenkin edelleen samat.

­·Rauha-Tiuru sijaitsee väärässä kunnassa nyt kun Saimaankaupunkia ei tullut. Naapurin puolelle ei lähdetä tekemään mitään.

Toinen ongelma on että rakennuksia on paljon, von Hertzen toteaa.

Kirjoittaja:
Sari Anttonen