IRMELI OJALAINEN
Imatran historia herää eloon kuunnellessa Sakari Tossavaista, tämänvuotista
Imatra-mitalistia.
Postin historia sytytti keräily- ja tutkimuskipinän, joka laveni
postileimoista kortteihin ja valokuviin. Siinä sivussa mies on selvittänyt
kaikki mahdolliset Imatralla toimineet virvoitusjuomatehtaat ja koonnut
sadoittain etikettejä kansioihinsa.
Paikallishistorioitsijan muisti on aivan uskomaton. Hän tunnustaa
muistavansa 10 000 korttia ja kuvaa niin, ettei hanki toisia samanlaisia
kokoelmiinsa.
·Kun tämä on harrastus, muistaminen ei ole mikään ongelma, hän tuumii.
Kymistä Inkeroisiin isän työn perässä muuttaneessa perheessä ei mahdettu
pikkupojan heränneelle keräilyvietille mitään. Vaikka jätepaperitehtaan
varastoihin meno oli ankarasti kielletty, pojannaskalit kävivät
saalistamassa komeita postimerkkejä torujen uhallakin.
Valtionhotelli ja koski
kuvatuimmat
Imatralla ensimmäinen tutkimuskohde osui postiin ja laajeni leimojen myötä
kortteihin. Sakari Tossavainen pitää yhtenä aarteistaan vuodelta 1904
peräisin olevaa valokuvakorttia Imatrankoskesta. Vanhimmat valokuvat ovat
1800-luvulta.
·Vanhin Imatra-aiheinen postikortti on vuodelta 1894. Siinä ovat Imatran
koski ja Vallinkoski ja leijona, hän esittelee.
Yhdeksi kauneimmista korteista hän nimeää Asko Liirin suunnitteleman
Kaakkois-Suomen Rajavartioston joulukortin.
·Koski ja Valtionhotelli ovat aiheina ylitse muiden. Ne on kuvattu ainakin
pariintuhanteen erilaiseen korttiin, Tossavainen tietää.
Eniten kortteja, 500-600, Imatralta on painattanut Bernhard Rontu, vuonna
1908 Imatralle muuttanut kioskikauppias.
Imatra-korteissa ovat eri taidesuunnat hyvin esillä. Yksi harvinaisuus on
tuohelle vuonna 1903 öljyvärillä kuvattu Vallinkoski.
Uutta tietoa
kertyy
Sakari Tossavainen kokosi viime vuonna Harakan sahan historiaa kirjaksi ja
tuntee nyt alueen kaikki mansikkapaikatkin. Sahalaiset olivat jo tehneet
suuren työn materiaalin kokoamisessa. ·Oli se tallentamisen arvoista.
Enimmillään siellä oli viitisensataa ihmistä töissä.
·Olisi hienoa, jos eri kaupunginosista koottaisiin omat historiikit.
Esimerkiksi Vuoksenniskalta löytyy monta tutkimatonta asiaa. Siellä on
Tiilitehtaankatu, mutten ainakaan minä tiedä missä tiilitehdas on ollut.
Valokuviin kannattaisi jo tuoreeltaan merkitä mistä ne ovat ja ketä
esittävät. Informaatioarvo kasvaa kummasti, Tossavainen opastaa. Hän toivoo
myös ihmisten näyttävän materiaalia jollekin alan ihmiselle ennen kuin
vanhoja asiakirjoja ja kuvia tuhotaan.
·Kerran sain mustan jätesäkin, jossa oli vanhoja albumeja ja muuta tosi
mielenkiintoista. Sieltä löytyi paljon paikallista tietoa. Hän pohtii
digiaikaa. Kuvia otetaan paljon, mutta säilyvätkö ne ja onko sadan vuoden
kuluttua laitteita, jolla kuvia voitaisiin katsella? ·Perinteinen
mustavalkoinen on tosi hyvä. Ja säilyy, Tossavainen sanoo.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Keräilijä, tutkija. Sakari Tossavainen saa koko ajan uusia vinkkejä.
Sakari Tossavainen
¤ Syntynyt Kymin Hurukselassa 7.3.1937.
¤ Koulutus: Paperiteknikko.
¤ Koti: Omakotitalo Rautiossa, mökki Nurmijärven rannalla.
¤ Perhe: Vaimo Toini, lapset Riitta ja Harri, viisi lastenlasta.
¤ Työelämä: Tampella, Stora-Enso Oy, Carelcomp, eläkkeellä.
¤ Harrastukset: Postimerkkeily, keräily, luonnossa liikkuminen.
¤ Imatran Postimerkkikerhon pitkäaikainen puheenjohtaja.