PERTTI VAHERKYLÄ
Etelä-Karjalassa on 52 välittömästi kunnostusta vaativia maaperälle ja
pohjavedelle riskiä aiheuttavia kohteita. Tämä noin viiden prosentin osuus
lähes 1150:sta pilaantuneen maa-ainesrekisteriin merkitystä kohteesta ei
ole muita Suomen alueita pahempi.
·Siihen nähden, että seutu on vanhaa ja voimakasta
puunjalostusteollisuuden aluetta, joka sijaitsee vielä enimmäkseen
pohjavesialueella, on tilanne täällä aika hyvin hallinnassa, arvioi Juha
Pohjoisaho Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta.
·Tosin sitten, kun maa-aineksen pilaantumista tapahtuu tai tulee ilmi,
tapaukset voivat olla suuria. Esimerkiksi Huhmarniemen asuntoalueen
maanvaihto-operaatio oli varmaan suurimpia Suomessa, totesi Pohjoisaho. Hän
tarkasteli Etelä-Karjalan tilannetta pilaantuneista maa-alueita
käsittelevässä seminaarissa Lappeenrannassa.
Lappearannan ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen kertoi Huhmarniemessä tehtävän
vielä viimeistelytöitä. Muutoin operaatio on ohi ja asukkaat ovat
muuttaneet takaisin. Toinen saman luokan kohde oli Lappeenrannan Pikisaaren
alueen maanvaihto-operaatio. Siellä päästiin asia hoitaman kuitenkin ennen
asutuksen tuloa. Ongelmallisista ampumarata-alueista tehdään Lappeenrannan
Huhtiniemen entisellä ampumaradalla vielä lisää puhdistustöitä tämän syksyn
aikana, kertoi Räsänen.
Seminaari oli Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan yhteisen kestävän
kehityksen projektin KEKE-Saiman järjestämä. Se julkaisi äskettäin
maaperäriskeistä kertovan opaskirjasen, jota on jaettu muun muassa yrityksille.
·Vaikka riskikohteet nyt tunnetaan, lupamenettely on tiukentunut
lainsäädännön kanssa, syntyy uusia riskikohteita varsinkin pk-yritysten
joukossa. Niiden kannattaa ottaa lupa-asioista selvää, tähdensi Pohjoisaho.
Toiminta voi muuten käydä kalliiksi vahingon tapahduttua.
Se kuka maaperää pilaa,. maksaa puhdistuskustannukset. Samaten uusi ostaja
tai alueen haltija saattavat joutua pilaantumisen maksumiehiksi, ellei
vahingonaiheuttajaa pystytä selvittämään.
Vuonna 1994 valmistuneessa saastuneiden tai mahdollisesti saastuneiksi
maa-alueiksi määriteltiin Kaakkois-Suomessa 682 kohdetta.Vuoden 1999
täydennyskartoituksessa Lappeenrannasta kartoitettiin 308 kohdetta,
Imatralta 168 ja Joutsenosta 102.
Tällä hetkellä Etelä-Karjalan rekisterissä on 52 riskiä aiheuttavaa
kohdetta, 212 kohdetta, joista saattaa aiheutua riskiä, 805 kohdetta, joista
todennäköisesti ai aiheudu ripsiä ja 81 kohdetta,joiden maaperä tai
pohjavesi on kunnostettu tai suojaus ynnä muut toimenpiteet ovat olleet
riittäviä.
Kohteen kuuluminen rekisteriin ei välttämättä merkitse sitä, että sen
maaperä olisi pilaantunut. Rekisteriin joutuu, jos paikassa harjoitetaan
tai on harjoitettu sellaista toimintaa, jonka voidaan olettaa pilaavan
maaperää tai pohjavettä.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella pilaantuneen maan kunnostuksia
on tehty vuosina 2000-2003 yhteensä 143, näistä puolet ovat huolto- ja
jakeluasemilla tehtyjä töitä.