MATTI SAARELA
Saimaannorppa viettää suuren osan ajastaan veden alla. Siksi sen
elintavoista ei edelleenkään tiedetä kaikkea. Noppaa on tutkittu paljon.
Nyt tämä olemassa oleva tieto on kerätty samoihin kansiin. Neljän eri
tekijän kirjan nimi on Hyle··Saimaan oma norppa.
·Tämä ensimmäinen suomenkielinen kokoomateos saimaannorpasta. Tämä on
tietoteos, jossa on koottu ymmärrettävään muotoon 20 viime vuoden
tutkimustulokset, filosofian tohtori Mervi Kunnasranta, yksi kirjan
kirjoittajista sanoo.
·Norpasta on tehty monia väitöskirjoja ja siitä on kirjoitettu
julkisudessa. Mutta kun menet kirjastoon, miten löydät sieltä tietoa
saimaannorpasta? Veikkaan, että hyvin vähän, Kunnasvirta perustelee
Hyle-kirjan tarpeellisuutta.
·Me päätimme Joensuun yliopistossa lyödä yksiin kansiin tiedot siitä, mikä
tämä saimaannorppa oikein on. Viimeaikaiset tutkimukset radiolähettimillä
ja vedenalaisilla kameroilla ovat antaneet paljon uutta tietoa, Kunnasranta
jatkaa.
Norppakirjaa on elävöitetty runsaalla kuvamateriaalilla. Kuvaajana on
toiminut Juha Taskinen.
·Hyle on norpan itäsuomalainen nimi. Tämä kirja on varmasti sellainen,
joka kuuluu ainakin sinne kesämökkiläisen kirjastoon ja kaikille, jotka
liikkuvat Saimaalla, Taskinen sanoo.
·Kuvia ja tätä tietoa on kerätty kohta 25 vuotta, ja voitte uskoa, että
siellä Saimaalla on monta kertaa mulittu munia myöten näiden kuvien takia,
hän jatkaa.
Taskisen ja Kunnasrannan lisäksi Hyle-kirjaa ovat toimittaneet professori
Heikki Hyvärinen ja tutkija Petteri Nieminen.
Kirjassaan on koottu tietoa uhanalaisen järvinorpan historiasta, elämästä,
elintoiminnoista ja suojelusta. ·Vaikka teksti sisältää vankkaa ja
syvällistä tietoa, esitystapa on kansanomainen, Kunnasranta vakuuttaa.
Kirjan valokuvia täydentävät kartat ja havainnolliset, norpan elämää
valottavat piirrokset.
·Hyle on paitsi kokoomateos tähänastisesta saimaannorppaa koskevasta
tieteellisestä tutkimuksesta myös kirja eläimestä, josta on tullut
suomalaisen luonnonsuojelun ja koko uhanalaisen eurooppalaisen järviluonnon
symboli, Kunnasranta muistuttaa.
Hyvärinen on saimaannorppatutkimuksen perustaja ja norpan suojelun
uranuurtajia. Hyvärisen tutkimusaloja ovat erityisesti aistifysiologia ja
ympäristömyrkkytutkimus. Kunnasranta on tutkinut saimaan- ja
laatokannorppia vuodesta 1992 lähtien. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt
erityisesti käyttäytymisekologiaan ja hän väitteli tohtoriksi järvinorpista
vuonna 2001.
Nieminen on tehnyt väitöskirjat nisäkkäiden rasvakudoksen määrän
vuotuisesta säätelystä ja hormonihäiritsijöiden vaikutuksista nisäkkäiden
lisääntymiseen. Hän on käynnistänyt norpan rakenteen tutkimuksen
magneettikuvauksella ja kirjoittanut runsaasti yleistajuisia lehtiartikkeleita.
TAMMI
Kuvateksti
Saimaannorpan tarina. Saimaannorpasta 25 aikana tehdyn tutkimustyön
ydinasiat on koottu suomenkieliseen tietokirjaan Hyle - Saimaan oma norppa,
jonka on kuvittanut luontokuvaaja Juha Taskinen.