ILPO LESKINEN
Karjalankannakselta Antreasta on löytynyt 10 500 vuotta vanha asuinpaikka.
Suuren Kelpojärven asuinpaikka on Kannakselta ensimmäinen, joka on todettu
vanhemmaksi kuin kuuluisa Antrean verkkolöytö. Verkon ikä on noin 10 300
vuotta.
Asuinpaikka on samaa ikäluokkaa kuin Joutsenon Kuurmanpohjan varhaisin
asutus. Kuurmanpohjan Saarenojan asuinpaikka varmistui vuosi sitten 10 600
vuoden ikäiseksi.
Suuren Kelpojärven asuinpaikan ikä on varmentunut Lahden kaupunginmuseon
tutkimuksissa. Ikä on saatu radiohiiliajoituksella luunäytteestä.
Saman ikäluokan asuinpaikkoja on myös Orimattilassa ja Lahdessa.
Orimattilan, Lahden ja Kuurmanpohjan kohteet ovat jääkauden jälkeisen
Suomen vanhimpia asuinpaikkoja.
Ensin asuttu,
sitten kalastettu
Suuren Kelpojärven asuinpaikka on ensimmäinen varma merkki siitä, että
Kannaksella on asuttu jo ennen verkkolöydön aikaa. Näin kertoo Lahden
museon tutkimusryhmän vetäjä, arkeologi Hannu Takala.
Kohde sijaitsee seitsemän kilometrin päässä verkon löytöpaikasta.
Asuinpaikan löysi muutama vuosi sitten arkeologi Timo Jussila. Löydös
sijaitsee noin 30 metriä merenpinnan yläpuolella.
Viime kesän arkeologiset tutkimukset Kannaksella ja Etelä-Suomessa
osoittavat Takalan mukaan sen, että ikivanhaa asutusta on laajemmalti kuin
tähän asti on arvioitu.
Kannaksen varhaisasutuksesta on Takalan mukaan saatu viime vuosina
runsaasti uutta tietoa.
·Tutkimusaineistoa on riittävästi. Nyt täytyy miettiä, mitä seuraavaksi
tehdään.
Samaa piitä Heinjoella
ja Kuurmanpohjassa
Antrean lisäksi Takala tutki viime kesänä Heinjoen Tarhojenrannan
asuinpaikkaa. Heinjoelta on löytynyt runsaasti samanlaista piitä kuin
Kuurmanpohjasta ja Lahden Ristolasta.
Lahden museo on kaivanut paitsi Kannaksella myös Porvoonjoen yläjuoksulla
ja Lahden seudulla. Takalan sanojen mukaan asustushistoriaa kirjoitetaan
uudelleen ja asutuksen sijoittumiskarttojen valkeita alueita väritetään
lisäväreillä.
Antrean tutkimukset on tehty Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön ja
Vuoksen säätiön apurahoilla.