MATTI SAARELA
Teatteri Imatra on yhteistyökumppaneineen hakenut avustusta Kypron
prinsessan toteuttamiseksi Euroopan komissiolta. Imatran teatterin
yhteistyökumppaneiksi ovat lupautuneet tallinnalainen Esti Nukuteater ja
kyproslainen SatirikoTeatro.
Hankkeen kansallisia kummeja ovat hakemuksen mukaan Suomen teatteriliitto,
Suomen Sinibarettiliitto ja Teatterikulma. Virolaisten takuumiehenä on
Viron teatteriliitto ja Kyproksella Kyproksen teatteriliitto.
Hankkeelle on haettu tukea EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelmasta. Rahaston
sääntöjen mukaan monikansallisessa projektissa pitää olla mukana vähintään
kolme maata.
Tallinnalaisten ja kyproslaisten mukana olo varmistui lokakuun lopulla, kun
hankeen tuottajana toimiva Arto Polso vieraili Tallinnassa ja Nikosiassa.
Maakunta-asiamies Pirjo Hietalan mukaan hakupaperit ovat nyt Brysselissä
niin kutsutussa teknisessä tarkastuksessa.
·Siinä tarkastetaan, että hakemus täyttää kaikki muodolliset kriteerit.
Kun hakemus on läpäissyt teknisen tarkastuksen, se viedään komissioon, joka
päättää tuen myöntämisestä, Hietala kertoo. Hietalan mukaan hakemuksia
tulee niin paljon, että komissiolla jää aikaa noin kymmenen minuuttia yhden
hakemuksen käsittelyyn.
·Suomesta on viime vuosina tehty hyvin vähän hakemuksia ja tältä meidän
alueeltamme ei juuri lainkaan, Hietala sanoo. Hän arvelee, että
imatralaisten mahdollisuuksia parantaa myös se, että molemmat
yhteistyökumppanit tulevat uusista EU-maista. Hankkeen kustannusarvio on
vuonna 2005 noin 85 000 euroa. Euroopan unioni maksaa puolet sen
kustannuksista, jos hakemus hyväksytään toteutettavaksi. Hietalan mukaan
päätös asiasta saadaan ensi toukokuussa. Myönteisen tukipäätöksen jälkeen
hankkeelle voidaan hakea myös kansallista tukea.
·Yhteistyökumppanit ovat kukin sitoutuneet laittamaan projektin tilille
vähintään 10 prosenttia hankkeen budjetista eli 8 500 euroa. Teatteri
Imatra avaa tätä varten erillisen tilin, Polso kertoo.
Kansallista tukea hanke voi saada sääntöjen mukaan budjetista riippuen
5 000 eurosta aina 25 000 euroon. Polso toivookin, että hanketta voitaisiin
jatkaa ainakin vuonna 2006 ja ehkä vielä vuonna 2007.
·Ajatus meillä on ollut kolmen vuoden projektista. Rahoituksen hankkiminen
kolmeksi vuodeksi suoraan olisi kuitenkin edellyttänyt, että hankkeessa
olisi ollut mukana viisi maata. Sellaisen organisaation pyörittäminen
meidän resursseillamme olisi ollut mahdoton tehtävä, Polso sanoo. Hankkeen
taiteellinen johtaja on Teatteri Imatran teatterinjohtaja Pekka Laasonen.
Hän on myös projektin vastuullinen johtaja. Hän on parhaillaan matkoilla
Kiinassa eikä häntä tavoitettu.
Uutta käsikirjoitusta Zacharias Topeliuksen vanhan musiikkinäytelmän
pohjalta kirjoittaa Vesa Tapio Valo.
Hakupapereissa Topeliuksen Kypron prinsessasta on tullut Bride of Kypro. Se
tietenkin sopii, kun kaikki hakijamaat ovat tasavaltoja.
·Topelius kirjoitti tuolloin sanomalehdessä, ettei Suomen historia
tarjonnut rikkaita ja yleviä aiheita suurelle draamalle. Sellainen piti
luoda yhdistämällä Kyproksen saaren rikas historia kalevalaiseen
kansanperinteeseen, Polso kertoo Topeliuksen teoksen synnystä. Kypron
prinsessa ensi-ilta 1856 sujui perimätiedon mukaan hieman
skandaalinkäryisessä ilmapiirissä. Elias Lönnrot koki, että esitys pilkkasi
hänen Kalevalaansa ja Lemminkäistä ja hän lähti näytelmän esityksestä
kesken pois.