Selvitys Tiurun ja Rauhan kehittämisestä sai jatkoaikaa

Hallintomalleista ovat olleet esillä säätiö, kiinteistöyhtiö ja kuntayhtymä.

SARI PULLINEN

Joutsenon, Lappeenrannan ja Imatran yhteinen selvitystyö Rauhan ja Tiurun

entisten sairaala-alueiden kehittämisestä on jatkunut pitkin syksyä.

Selvityksen piti valmistua marraskuussa, mutta nyt työryhmä on saanut

jatkoaikaa puolitoista viikkoa. Selvitys saanee lopullisen muotonsa ja

luovutetaan toimeksiantajille eli mainittujen kuntien johtajille joulukuun

alkupuolella.

­·Kuntajohtajat pohtivat sen jälkeen, kuinka realistinen hanke on, sanoi

Joutsenon kunnanjohtaja Kari Korkiakoski, jonka aloitteesta

Rauha – Tiuru-selvitys lähti käyntiin.

Tärkein pohdittava asia ovat olleet kiinteistöjen todelliset kustannukset.

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kirjanpidossa viime vuoden tappioksi on

merkitty 715 000 euroa. Summa ei koostu pelkistä kiinteistökuluista, vaan

siinä ovat mukana myös poistot.

Suurimman yksittäisen osan siitä maksaa Lappeenranta. Joutsenon,

Lappeenrannan ja Imatran yhteinen maksuosuus on 70-­80 prosenttia

kustannuksista.

­·Näillä kolmella kunnalla on kaikilla alueen kehittämiseen oma

intressinsä, sanoi selvitystyöryhmän puheenjohtaja, Joutsenon

kaavoitusinsinööri Heikki Puranen.

­·Joutsenolla siksi, että kiinteistöt sijaitsevat sen alueella. Vastuut

ovat Joutsenolla, mutta toisaalta myös mahdollisuudet. Lappeenranta taas on

suurin maksaja, mutta alue sijaitsee lähimpänä Imatraa.

Veroseuraamukset

saattavat ratkaista

Hallintomallivaihtoehdoista ovat esillä olleet säätiö, kuntayhtymä ja

kiinteistöyhtiö.

Rauhan ja Tiurun kuntayhtymässä voisivat olla mukana joko kaikki nykyiset

sairaanhoitopiirin kymmenen kuntaa tai nämä kolme, jotka ovat tehneet

selvitystä. Työryhmä on laskenut, kuinka kustannukset jakautuisivat

kuntayhtymän kuntien kesken, sekä pohtinut, kuinka meneteltäisiin ja mitä

seurauksia siitä olisi, jos joku haluaisi irtautua yhtymästä.

Parhaan hallintomallin etsinnässä tärkeitä ovat myös veroseuraamukset.

Työryhmä on pyytänyt ulkopuoliselta tilintarkastusyritykseltä selvitystä

siitä, kuinka paljon kussakin hallintomallissa maksettaisiin valtiolle

veroja ja mikä vaihtoehdoista olisi edullisin.

Kiinteistövero tulisi jatkossakin Joutsenon kassaan, oli alueella toimintaa

tai ei.

­·Kuntayhtymämallia on pohdittu eniten. Vertailukohteena on ollut

Taipalsaaren sairaalakiinteistöyhtiö, joka on nyt jo purettu. Siinä olivat

mukana Lappeenranta, Taipalsaari ja Ylämaa, Puranen kertoi.

ES-ARKISTO/MAARIT LINDSTRÖM

Kuvateksti

Hallintaa mietitään. Rauhan päärakennus on yksi niistä kiinteistöistä,

joiden hallintomallia pohditaan Joutsenon, Imatran ja Lappeenrannan

yhteistyönä.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen