URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan asiat ovat maakuntajohtaja Timo Puttosen mielestä jotenkin kohdallaan. Maakunta on pärjännyt edunvalvonnassa, mistä ovat parhaana esimerkkinä hallituksen liikenneratkaisut.
·Kulunut vuosi on ollut aika plusmerkkinen. Ainakin uskallan lähteä viettämään joulua rauhassa.
Muissa maakunnissa on pidetty isoa meteliä, että valtakunnan kaksi suurta liikennehanketta menivät Kaakkois-Suomeen, kuutostien parantaminen Lappeenrannan ja Imatran välillä sekä LahdenLuumäen oikorata.
Puttosen mielestä asiaan vaikuttivat hallituksen globalisaatiotyöryhmän suositukset. Nämä hankkeet eivät ole vain Etelä-Karjalan asia, vaan niistä hyötyvät koko Suomi ja myös EU.
·Kun tämä näkökulma on mennyt läpi, tästä on nyt hyvä jatkaa.
Vaikka Saimaankaupunki-hanke ei toteutunut, maakuntajohtaja Puttosella on pitkä lista plussia.
Niitä ovat muiden muassa Parikkalan seudun kuntaliitos, valtion alueellistamispäätökset (ulkomaalaisviraston Saimaan yksikkö ja tuontipuun tarkastuskeskus sekä tullin ja rajavartioston lisäresurssit) ja Etelä-Karjalan kylien laajakaistaverkon valmistuminen.
Tulevan valtuustokauden tavoitteeksi Puttonen asettaa kuntayhteistyön tehostamisen.
·Sen on pakko tehostua. Vaihtoehtoja ei ole.
Hän pitää varmana, että kunnat käyvät valtuustokauden alussa keskustelun, synnytetäänkö Etelä-Karjalaan terveyspiiri vai ei. Toinen iso asia on elinkeinoyhteistyö, jossa Puttonen ei pidä välttämättömänä Imatran seudun kehitysyhtiön ja Selman yhdistämistä.
·Samaan tulokseen päästään hyvällä yhteistyöllä.
Puttosen mielestä Selmassa on jopa enemmän kehittämistarvetta kuin arvosteluja saaneessa Kehyssä, joka on hänen mukaansa taloudellisesti vahva.
·Pohjoispään kunnat ovat selkeästi tyytyväisempiä Kehyyn kuin Länsi-Saimaan kunnat Selmaan.
·Pitkäaikaista ystävääni Pekka Ruotsalaista on julkisuudessa moitittu, mutta hän on paras tuntemistani elinkeinoyhtiöiden toimitusjohtajista, Puttonen kehuu.
Matkailu ensiksi
saman katon alle
Maakuntajohtaja Puttonen pistäisi ensiksi Etelä-Karjalan matkailun myynti- ja markkinointityön saman katon alle ja perustaisi maakunnallisen matkailuyhtiön. Matkailu on jäänyt hänen mielestään muiden elinkeinojen varjoon, vaikka siitä saisi eniten irti kohtuullisella panostuksella.
Etelä-Karjalasta ovat puuttunet perhematkailukohteet, joina Puttosen mielestä voisi kehittää Imatralla Ukonniemen ja Kylpylän aluetta sekä Lappeenrannan seudulla Linnoitusta, satamaa ja Taipalsaaren Norpankotia.
·Lapset liikuttavat kesämatkailua, ja perhematkailukohteita tarvitaan.
Puttonen myisi Etelä-Karjalaa entistä tehokkaammin myös Venäjälle. Uusi matkailuyhtiö voisi perustaa Suomen konsulaatin viereen Pietariin toimiston, joka myisi Etelä-Karjalaa. Lisäksi jokin halpalentoyhtiö voisi lennättää venäläisiä Lappeenrannasta etelään ja Eurooppaan.
Maakuntatalosta
ei ole luovuttu
Etelä-Karjalan liitto toimii omissa ahtaissa tiloissa kahdessa eri rakennuksessa Lappeenrannan keskustassa.
Maakuntajohtaja Puttonen on käynyt Lappeenrannan tilatarjonnan läpi, ja hän aikoo katsoa loppuun saakka linja-autoaseman montun paikalle suunnitellun maakuntatalon.
Se voisi valmistua vuonna 2007, jos kaikki loksahtaa kohdalleen.
·Paljon riippuu Lappeenrannan kaupungin politiikasta, Jos kaupunki lähtee mukaan aktiivisesti. Etelä-Karjalan liiton toimitilakysymys ratkeaa samassa yhteydessä. Toivomuksemme on, että olemme maakuntatalossa.
URPO LAANINEN
Kuvateksti
Katse monttuun. Timo Puttonen haluaisi Etelä-Karjalan liitolle uudet tilat maakuntatalosta.