URPO LAANINEN
Imatran Pelkolan terminaalissa toimivat yritykset rakentavat EU:n Interreg-rahoituksen turvin yksityisen ratayhteyden Svetogorskin ratapihan ja Pelkolan välille.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat runsaat kaksi miljoonaa euroa, josta EU-raha on 161 000 euroa. Kansallisen investointituen osuus on 241 000 euroa, joten suurimman osaan yritykset maksavat itse.
Kaakkois-Suomen Interreg-hallintokomitea hyväksyi ratahankkeen torstain kokouksessaan Lappeenrannassa.
Vielä isomman ”joulurahan” sai Kaakkois-Suomen tiepiiri valtatie E 18:n parantamiselle Vaalimaan ja Virojoen välillä. Hankkeen kustannukset ovat lähes 1,5 miljoonaa euroa, josta EU-rahan osuus on 485 000 euroa.
Interreg-komitean joulukokouksen käsittelyssä oli 20 hanketta, joista se myönsi rahat yhdeksälle ja pisti yhden jatkokäsittelyyn. Rahaa myönnettiin runsaat 1,2 miljoonaa euroa. Kansallista rahaa päätöksillä sidottiin vajaat kaksi miljoonaa.
Interreg-rahaa ei riittänyt mm. Lappeenrannan seudun kehitysyhtiön Selman hakemalle Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittisen strategian valmistelutyölle. Sen sijaan valtatie 13:n parannus Suomenniemen ja Ostolahden välillä meni jatkokäsittelyyn. Jos rahaa löytyy lisää, 2,3 miljoonan tieremontti voi saada Interreg-rahaa.
Logistiikkakeskus
Venäjän rajalle
Imatran Pelkolan terminaalin yritysten tarkoituksena on rakentaa pääradasta riippumaton rautatie Svetogorskin ratapihan ja Pelkolan välille. Hankkeella pyritään parantamaan radan läpäisykykyä ja saamaan säästöjä rajaliikenteen logistiikkakustannuksiin.
Imatran rajanylityspaikan täysipainoisen hyödyntämisen esteeksi on hakemuksen mukaan nousemassa rataverkon kapasiteetti. Svetogorsk-Imatrankoski-rataosan liikenne kasvaa kolmesta miljoonasta tonnista kuuteen miljoonaan muutaman vuoden sisällä. Ratayhteys on EU:n tärkein raakapuun tuontiväylä Venäjältä.
Hanketavoitteen mukaan Imatran Pelkolaan syntyy korkeatasoinen raskaan teollisuuden logistiikkakeskus, joka hyödyttää koko seutukuntaa ja myös muuta Suomea. Se helpottaa osaltaan muiden rajanylityspaikkojen ruuhkaisuutta.
Jätteet hyödyksi
tierakentamiseen
Lappeenrannan teknillinen yliopisto sai Interreg-rahaa energia- ja metsäteollisuusjätteiden sekä sivutuotteiden hyötykäyttöön tierakentamisessa.
Hankkeella tutkitaan ekologisesti kestävän kehityksen mukaista tierakentamisen tekniikkaa. Tarkoitus on tutkia 6-10 suomalaisen ja venäläisen laitoksen jätteiden sopivuutta.
Turvallisuutta
liikenteeseen
Teiden rakentaminen EU-rahoilla jatkuu Etelä-Karjalan jälkeen Etelä-Kymenlaaksossa, jossa tiepiiri sai lähes puolen miljoonan rahoituksen Vaalimaan ja Virojoen välisen valtatien parannukselle.
Hanke sisältää muuttuvan nopeusrajoitus- ja tiedotusjärjestelmän, tievalaistuksen rakentamisen ja rekkakaistan jatkamisen. Hankkeella lisätään autoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä vähennetään rajaliikenteen haittoja ympäristölle, kevyelle liikenteelle ja paikallisille asukkaille.
Uudet Interreg-hankkeet
¤·Yksityinen yrityshanke: Uuden yksityisen rautatieyhteyden rakentaminen Svetogorskin ratapihan ja Imatran Pelkolan välille, EU-rahaa 161 120 euroa (kustannukset 2 milj. euroa).
¤·Kaakkois-Suomen tiepiiri: Valtatie E 18:n parantaminen Virojoen ja Vaalimaan välillä, 485 000 euroa (1,45 milj. euroa).
¤·Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Jätteiden ja sivutuotteiden hyötykäyttö tierakentamisessa, 121 500 euroa (390 000).
¤·Itä-Uudenmaan liitto: Ekologistiikka öljyntorjunnan johtaminen ja riskienhallinta, 122 000 euroa (338 000).
¤·Kotkan ammatillinen koulutuskeskus: Suomenlahden merenkulku- ja ympäristöyhteistyö, 180 000 euroa (452 000).
¤·Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä: Proxa ympäristö-, rakennus- ja energia-alojen projektiviennin kehittäminen, 39 232 euroa (122 600).
¤·Etelä-Savon maakuntaliitto: Elintarvikehygienia-alan yhteistyö Venäjän kanssa, 2 400 euroa (10 000).
¤·Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä: Rajapuu kaakkoissuomalaisten mekaanisen puunjalostusalan yritysten pääsy Venäjän markkinoille, 80 400 euroa (253 000).
¤·Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus: Kaakkoissuomalaisten yritysten kansainvälistyminen ja alihankinnan edistäminen Venäjälle, 31 000 euroa (114 000).