Saimaa sairastuisi lisäfosforista

Kaukas havittelee fosforin vuosikuorman lisäämistä, kaupungin jätevedet terästäisivät rehevöittävän cocktailin.

ANNE KOTIHARJU

Lappeenrannan edustalla Itäisen Pien-Saimaan veden laadussa saattaa käydä

käänne ikävään suuntaan. Enää ei voi tuudittautua siihen, että 1990-luvun

alussa alkanut veden laadun paranemien vain jatkuu.

UPM hakee Kaukaan tehtaiden ympäristöluvassa fosforin vuosikuorman

lisäämismahdollisuutta. Vuosikuorma voisi haetun lupaehdon ylärajalla

kasvaa nykyiseen ehtoon verrattuna 50 prosenttia.

Lisäksi Lappeenrannan kaupunki on esittänyt Saimaata toissijaiseksi omien

jätevesiensä purkupaikaksi. Saimaa jätevesien purkupaikkana säikähdytti

kaupunkilaiset. Kuitenkin tämä kaupungin jätevesien tuoma uhka on ehkä se

pienempi paha.

Yhdyskuntajätevedet ovat karkeasti arvioiden viitisen prosenttia Kaukaan

tehtaiden päästämästä fosforikuormasta. Jos Kaukaan tehtaiden hakema

lupaehto menisi läpi, lorahtaisi sitä kautta Saimaaseen suurempi lisä, kuin

kaupungin jätevesistä yhteensä.

Kaksi puhdistamoa toisi lisäksi kahdenkertaisen riskin mahdollisista

häiriötilanteista.

Lausunnossaan UPM:n ympäristöluvasta Lappeenrannan kaupunki ja

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus vaativat, ettei fosforikuormaa saa lisätä.

Jo nyt huonoja

merkkejä

Yli-insinööri Harri Majander ympäristökeskuksesta toteaa, että Kaukaan

fosforilupaehto on toki jo tiukka. Tiukentamisen varaa kuitenkin edelleen on.

Majander toteaa, että tähän mennessä tehtaiden tuotannon kasvun

ympäristövaikutus on pystytty kuromaan kehittyneellä tekniikalla ja

prosesseilla kiinni.

­·Ei ole kirkossa kuulutettu, että se hyvä kehitys edelleen jatkuisi. Sitä

paitsi ei veden laatu enää viime aikoina ole parantunut. On merkkejä siitä,

että jätevesikuormitus on lisääntynyt.

Majanderin mukaan kaupungin jätevedet eivät välttämättä näkyisi kovin

paljon Saimaassa.

­·Viisainta olisi jätevesien yhteispuhdistus, koska Kaukas tarvitsee

prosessiinsa fosforia, jota se saisi kaupungin vesistä. Jos kaupungin osuus

olisi vaikka 10 prosenttia Kaukaan kuormasta, siihen se menisi samaan huljuun.

Pien-Saimaa

riskialueeksi

Vanhempi tutkija Marja Kauppi ympäristökeskuksesta korostaa Itäisen

Pien-Saimaan eli Kaukaan jätevesien ensisijaisen vaikutusalueen herkkyyttä.

Alue Pappilansalmesta Päihänniemen kärkeen kärsisi ehkä pienestäkin

fosforilisäyksestä.

­·Tuo alue on erittäin huono purkupaikka. Se on pussinperä, saaristoinen ja

matala.

Kauppi selvittää, että tulevassa vesipuitedirektiivissä koko Pien-Saimaa

nimettäneen riskialueeksi.

­·Direktiivi edellyttää hyvää ekologista tilaa vuoteen 2015 mennessä.

Ravinnekuormaa pitää saada kuriin, fosforia vähentää. Fosfori on se vipu,

joka säätelee rehevyyden tasoa.

Kauppi huomauttaa, että jäteveden kuormittavuuden lisääntyminen näkyy jo

nyt selvästi sähkönjohtavuuden ja natriumin nousuna.

­·Näkyy, että jo nyt on entistä enemmän tehtaan jätevettä litrassa. Sameus

on lisääntynyt.

Lisäfosfori

tehostaisi puhdistusta

Kaukaan ympäristöjohtaja Esa Simpura selvittää, että fosforin vuosikuorman

kasvattamistoive perustuu puhdistamon tehostamistavoitteeseen. Simpura

vielä tähdentää, ettei lupaehto määritä sitä lopullista kuormitusta, mikä

Saimaaseen kohdistuu.

­·Kun voimme optimoida fosforiannostelua, laitos voi tehostua

hapenkulutusparametrien osalta.

Kaukaan tuotannosta ei tule jätevesiin ravinteita eli fosforia ja typpeä.

Niitä lisätään puhdistusprosessiin.

Simpuran mukaan fosforin vuosikuorma on ainut lupaehto, johon nyt haetaan

lievennystä. Muita lupaehtoja yhtiö olisi valmis tiukentamaan.

Simpuran mielestä oli järkevää, etteivät kaupunki ja Kaukas päätyneet

yhteisen puhdistamon malliin.

Kaupunki rakentaisi nyt oman uuden puhdistamon ensisijaisesti Rakkolanjoen

varteen ja toissijaisesti saneeraa nykyisen Toikansuon puhdistamon.

Simpuran mielestä kaupungilta tuleva lisäfosfori ei hyödyntäisi Kaukaan

puhdistamoa, koska fosforia tulisi selvästi tarvetta enemmän.

Kaukaan ympäristölupa käsiteltäneen Itä-Suomen ympäristölupavirastossa ensi

vuoden aikana. Kaupunki taas vasta hakee jätevesilupaa vuoden 2006 loppuun

mennessä.

Kaupungin vesilaitoksen johtaja Hannu Mäkelä kavahtaa kaupungin jätevesien

laskemista Saimaaseen.

­·Kaupunki laski jätevesiään viimeisen kerran Saimaaseen vuonna 1977. Sen

jälkeen kaikki ratkaisut on tehty niin, että vedet kulkevat toiseen

suuntaan. Olisi todella vastenmielinen ajatus laskea yhdyskuntajätevedet

taas Saimaaseen.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju