ILKKA POHJALAINEN
LAPPEENRANTA. Ulkomaalaisviraston yksiköiden keskinäinen työnjako harkitaan
uudestaan, kun kansalaisuushakemusten jono on saatu purettua. Puolen vuoden
purkuprojekti päättyy helmikuun puolivälissä. Sen jälkeen viraston johdossa
syksyllä aloittanut Jorma Vuorio linjaa, mitä tehtäviä hoitavat Helsingin,
Lappeenrannan ja Kuhmon toimistot.
Ulkomaalaisviraston voimavaroja selvittänyt työryhmä on jättänyt
raporttinsa ylijohtaja Vuoriolle. Juuri nyt Lappeenrannassa huhkitaan
turvapaikkahakemusten kimpussa. Päätöksiä tehtiin viime vuonna 280, ja ne
koskivat yli 500 hakijaa. Saman verran ratkaistiin käännytyksiä ja
maahantulokieltoja.
Viraston Saimaan tulosalueen johtaja Juha Similä ei niele arvostelua, jossa
Ulkomaalaisten ihmisoikeusyhdistys vaati pääkaupungin lehtien
yleisönosastoissa turvapaikkakäsittelyiden säilyttämistä Helsingissä.
Yhdistyksen puheenjohtajan, varatuomari Leo R. Herzbergin ja kahden
hallituksen jäsenen allekirjoittamassa mielipidekirjoituksessa todettiin,
että oikeusturvan ja kustannusten takia turvapaikkahakemukset pitäisi
käsitellä Helsingissä.
·Nämä allekirjoittajat eivät ole olleet missään tekemisissä Lappeenrannan
jutuissa, sikäli hauska lukea heidän arvosteluaan, Similä kuittasi.
Hän myöntää, että Helsingissä on pitkän työkokemuksen tuomaa
asiantuntemusta, mutta myös alueyksiköissä tehdään niin laadukasta työtä,
että peiliin kehtaa katsoa, eivätkä hakijoiden oikeudet ole vaarassa.
·Tulkkien ja oikeusavustajien taholta ei ole kuulunut mitään kielteistä.
Pääsääntöisesti oikeusapu tulee Kouvolan pakolaisneuvonnasta. Tulkkeja
tulee lähiseudulta, mutta myös pääkaupunkiseudulta ja jopa länsirannikolta.
RUUHKAUTUNEITA kansalaisuushakemuksia pantiin syyskuussa purkamaan
Helsingin toimisto. Turvapaikkahakemuksia aikaisemmin hoitaneita
virkamiehiä siirrettiin käsittelemään kansalaisuushakemuksia.
Turvapaikkakuulusteluja jaettiin ratkaistavaksi Kuhmoon ja Lappeenrantaan.
Samalla meni roskikseen työnjako, jossa Saimaan tulosalue oli keskittynyt
Balkanin ja Afrikan kansallisuuksiin.
Helsingissä käsitellään edelleen kaikki ns. Dublin-asiat, joissa
turvapaikanhakija on jättänyt hakemuksen aikaisemmin jossain muussa
EU-maassa tai pohjoismaassa. Tällaisia oli viime vuonna yli puolet
hakijoista, ja osuus on nousussa, kertoi tulosalueen johtaja Matti Heinonen
Uvin pakolais- ja turvapaikkalinjalta.
·Tulkin ja oikeusavun saaminen voi olla vaikeampaa Kuhmoon kuin
Helsinkiin. Turvapaikka-asioiden käsittelyn oppiminen vie oman aikansa.
Monet käsittelijät ovat kolunneet pitkin maailmaa ja ratkoneet jonkun
tietyn maan hakemuksia kymmenenkin vuotta, Heinonen kertoi
·Jos laitetaan vaikka vainokertomus Kongosta ihan tuoreelle ihmiselle,
niin hän on huuli pyöreänä, että pitääkö kertomus paikkansa. Olennaista on
hakijan uskottavuuden arviointi. Tietysti työ tekijäänsä opettaa. Yhteistyö
Helsingin ja Lappeenrannan välillä sujuu sinänsä hyvin, Heinonen kiitteli.
HERZBERG pitää hoopona käsitellä turvapaikkahakemuksia Kuhmossa, jonne ei
eri puolilta maapalloa juuri rynnätä.
·On tiedossa tapaus, jossa Kuhmossa piti kuulustella Forssan seudulla
asuvaa alaikäistä. Kuhmoon piti matkustaa alaikäisen, holhoojan ja
saattajan Forssasta sekä tulkin Helsingistä. Kuulustelun piti alkaa
aamupäivällä, joten sinne piti startata hirmu aikaisin.
·Kun virasto on hajautettu kolmeen pisteeseen, niin ehkä kuulustelijat
voisivat matkustaa. Kansalaisuushakemuksia voisi käsitellä Kuhmossa, koska
ne ratkaistaan paperien perusteella. Lappeenrantaa vastaan minulla ei ole
mitään, tulen sinne oikein mielellään, Herzberg kertoi.
Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa 3 651 ihmistä, enemmän kuin
koskaan. Kaakkois-Suomessa, mukaan lukien Lappeenranta, Imatra, Kotka sekä
rajanylityspaikat, hakemuksia jätettiin toista sataa.
Ulkomaalaisviraston alustavien tietojen mukaan hakijoiden määrä kasvoi
edellisvuodesta 13 prosenttia eli 430 henkilöllä. Heinosen mukaan
hakijamäärä näyttää kääntyvän laskuun. Käänne tapahtunee, kun tieto
hakemusten nopeutuneista käsittelyajoista ehtii levitä.