Urbaani Etelä-Karjala hakusessaan

Nauhakaupunki näyttää nurjat kasvot kuutostien kulkijalle.

LEENA SALLINEN

Etelä-Karjalassa on nyt oikeasti nauhakaupunki, jossa on lähes sata tuhatta

asukasta ja ennen pitkää nelikaistainen pääkatu. Kuulostaa urbaanilta, vaan

ei siltä näytä. Ainakin pääkadulta eli kuutostieltä katsoen Etelä-Karjalan

kaupungeissa on pääasiassa metsää, maaseutua ja teollisuusaluetta.

Kuutostien varren kaupatkaan eivät arkkitehtuuriltaan konepajoista ja

tavaraterminaaleista ainakaan edukseen erotu.

Etelä-Karjalan päättäjien onkin syytä ryhtyä vähitellen vaatimaan

kuutostien rakennetun ympäristöön kohennusta yhtä ponnekkaasti kuin tähän

saakka on vaadittu itse tien remonttirahoja, jotka nyt ovat valtiolta luvassa.

Tieltä avautuvan maiseman parannusvaatimukset pitää tosin kohdistaa

Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran poliitikkoihin ja bisnesväkeen.

Nauhakaupunki rakentaa itse imagonsa kuutostien kulkijoiden havaintokenttään.

Imatran ohitustiestä tuli sentään jo valtion töinä suorastaan

ympäristötaideteos. Sen pientareiden ja penkkojen koristelu taisi saada

aikoinaan oikein palkinnon, ainakin tunnustusta.

MOOTTORITIETÄ Imatraa kohti tuleva tietää myös saapuvansa kaupunkiin

viimeistään Vuoksen sillalla. Sieltä avautuu varsin urbaani maisema.

Mansikkalan tornitalot luovat vaikutelman Imatraa isommasta kaupungista.

Sivistystä maisemaan säteilee Imatran kulttuurikeskus, joka on

Etelä-Karjalassa harvinaisen kaunis moderni julkinen rakennus.

Kulttuurikeskus ei tosin kunnolla näy kuutostielle. Sen ihailu edellyttää

poikkeamista Imatralle, jolloin mielikuva kunnon kaupungista alkaa murentua.

Imatra on kaikkine kulttuurikerrostumineen ja kaupunginosineen

mielenkiintoinen kokonaisuus, mutta eihän se ole edes tolkun taajama

globaalissa katsannossa, jossa Imatran mainittavia maanmerkkejä ovat Stora

Enson tehtaanpiiput.

Alvar Aallon laatima Imatran asemakaava ei voisi vähemmän kiinnostaa

kansainvälistä suursijoittajaa. Myös ensikertalaista Imatralle tulijaa

kiinnostaa enemmän, missä on kaupungin keskusta.

KESKUSTAA saattaa äkkinäisellä kaupunkiin tulijalla olla hakusessa

Lappeenrannassakin. Kuutostieltä on viitoitus Lappeenrannan keskustaan,

mutta satunnainen autoilija ajautuu liikennejärjestelyjen sokkeloissa

helposti keskustan ohitse Lappeenrannan satamaan tai Taipalsaarentielle.

Kenties hän saa silmiinsä Pikisaaren. Se edustaa ulkoisesti urbaaneinta

Etelä-Karjalaa Imatran Mansikkalan ohella. Lappeenrannassa Pikisaarta on

pidetty enemmän ankeana kuin urbaanina. Se ei sovi kaupungin mittakaavaan,

syyttävät alkuasukkaat.

Lappeenrantalaisten mittakaava on lavea ja litteä. Kaupunki saa mieluummin

karata pientaloalueina Saimaan rantoja myöten vaikka Taipalsaarelle kuin

kohota korkeuksiin tiheinä rakennusryppäinä.

Lappeenrannan päättäjät ja rakennusliikkeet koettavat tosin epätoivoisesti

pystyttää ydinkeskustaan entisen linja-autoaseman monttuun

Keskustagalleriaa, jota kukaan ei tarvitse.

Kaupat ovat levinneet Lappeenrannan keskustasta sinne sun tänne,

ohikulkijan onneksi myös Myllymäkeen. Se on aika ruma alue, mutta ei sieltä

esteettisiä elämyksiä etsitäkään. Sieltä haetaan huonekaluja, pesukoneita

ja halpaa saksalaista olutta.

JOUTSENON Annukasta haetaan Hackmanin, Iittalan ja Arabian astioita.

Suomalaista designiä tarjoava tehtaanmyymälä tuli turistirysäksi kuutostien

varteen 18 vuotta sitten. Liikennejärjestelyt sysäsivät sen vähän syrjään

valtaväylästä, mutta edelleen se on tyylitajuisille turisteille pakollinen

pysähtymispaikka: olisiko tarjouksessa Aalto-vaasi tai kakkoslaatuista Kiltaa?

Poikkeama Annukkaan saattaa houkutella ohikulkijan käymään myös Joutsenon

kaupungin keskustassa.

Aivan keskustan kohdalla olevasta rampista hurauttaa helposti ohitse, sillä

kuutostien ali kulkeva Saimaantie ei nykyisellään ole kovin vetovoimainen,

edes joutsenolaisten silmissä. Kaupat asiakkaineen ovat sen varrelta

kaikonneet Keskuskadulle.

Saimaantielle tehtiin joku vuosi sitten kohennussuunnitelma. Se hyytyi

vastustukseen, mutta ehkä nyt viriää innostus puleerata Saimaantielle uusi

urbaani ilme. Kaupungin keskustassa pitää olla vähintään kaksi kunnon katua

ristissä.

Joutsenon keskustassa on kyllä kolmaskin tärkeä katu, Imatrantie, joka

nousee sananmukaisesti Joutsenon kirkolle. Näkymä on vaikuttava. Se

muistuttaa, että kaupungilla on vaalittavana myös perinteisiä arvoja.

LEENA SALLINEN

Kirjoittaja:
Leena Sallinen