ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Viitisen prosenttia Etelä-Karjalan keskussairaalan tiloista
pitäisi korjata välittömästi.
·Kosteusvaurioita on lähinnä kosteissa tiloissa, esimerkiksi
suihkutiloissa ja välipohjissa. Joissakin maanvaraisissa tiloissa on
kellarin hajua, kuvailee sairaalan teknillinen päällikkö Kari Jauho.
Keskussairaala oli yksi valtakunnallisen keskussairaaloiden kuntoa ja
korjaustarpeita selvittäneen projektin 10 kohteesta. Keskussairaala ei ole
niitä pahimpia tapauksia. Kymmenen sairaalan keskiarvona välittömäksi
korjaustarpeeksi tuli 15 prosenttia tiloista.
Jauho selvittää, että peruskorjaukset alkavat ensi vuonna
synnytysvuodeosastolla sekä naistentautien ja synnytysten poliklinikalla.
·Kosteusongelmia on. Saneeraus kestää kaksi vuotta.
Keskussairaalarakennus viettää 50-vuotispäiviään ensi hutikuussa. Vaikka
suurin osa ilmanvaihdosta on uusittu vuoden 1992 laajennuksen jälkeen, on
pari vuodeosastoa edelleen alkuperäisen ilmastoinnin varassa.
Jauhon mukaan kosteusvaurioita syntyy yleensä saneerausten yhteydessä.
·Saneerauksissa on tehty rakennusvirheitä. Kun välipohjissa on
purutäytteet, kosteus muodostuu jossain vaiheessa homeeksi, joka tule
rakenteiden läpi.
KOSTEUSERISTYS tehtiin vielä 1990-luvun puoliväliin asti virheellisesti.
Viimeisen kahden vuoden aikana keskussairaalassa on käytetty kosteus- ja
homeongelmien korjaamiseen 100 000 euroa.
Jauho huokaa, että vanhan rakennuksen tarpeet ovat suuret.
·Lämmitettävää tilaa on 180 000 kuutiota. Saneeraukseen pitäisi saada
lisämäärärahoja. Laiteinvestoinnit ovat todella kalliita ja niihin menee
tänä vuonna kolme miljoonaa euroa. Yhteisestä määrärahasta muihin
investointeihin jäi 2,7 miljoonaa euroa.
Keskussairaalassa oli todettu vuosina 1996-2002 kaksi sairaalatyöhön
liittyvää ja kosteusvaurioista aiheutunutta ammattitautia. 10
keskussairaalassa näitä tapauksia oli yhteensä 108.