HEIKKI SOPANEN
LAPPEENRANTA. Ullakkoasuntojen rakentaminen Lappeenrannan Kimpisenkadulle
ei olekaan läpihuutojuttu. Kaupungin tekninen lautakunta jätti pöydälle
kaavamuutoksen, joka mahdollistaa ullakkoasuntojen rakentamisen kolmeen
Kimpisenkadun kerrostaloon.
Lautakunnan puheenjohtaja Tuula Lindh (kok.) kertoo, että lautakunta haluaa
vielä lisäselvityksiä asiassa. Lautakunta aikoo myös keskustella
Museoviraston kanssa, kuinka ullakkorakentamiseen kaupungin keskustassa
ylipäätään tulisi suhtautua.
·Uskon kuitenkin, että Kimpisenkadun kaavamuutos voidaan kahden viikon
kuluttua viedä eteenpäin. Mutta yleinen käytäntö ei voi olla, että
taloyhtiöt ryhtyvät maksamaan remonttejaan lisärakennusoikeuksilla, joita
pyydetään kaavamuutoksilla, Lindh sanoo.
ULLAKKORAKENTAMISEN mahdollistavaa kaavamuutosta haki Kimpisenkatu 15:n
asunto-osakeyhtiö. Kaupunki kysyi myös naapurikiinteistöjen halukkuutta
ullakkorakentamiseen, ja Kimpisenkatu 17:n asunto-osakeyhtiö ilmoitti
hakevansa lisää kerrosalaa kahdelle kerrostalolleen.
Kimpisenkatu 13:n asunto-osakeyhtiö ei halunnut rakennusoikeutta
ullakkoasunnoille vaan jättäytyi kaava-alueen ulkopuolelle. Osa
asunto-osakeyhtiön asukkaista ilmoitti lisäksi, etteivät suostu
naapuritalon kerrosluvun korottamiseen.
Asemakaavamuutoksessa on nostettu nelikerroksisten talojen kerrosluku
viiteen ja lisätty talojen rakennusoikeutta yhteensä 650 kerrosneliötä.
Kimpisenkadun varrella oleviin kahteen kerrostaloon voi rakentaa koko
lisäkerroksen verran lisätilaa.
Kimpisenkadun ja Raastuvankadun kulmauksessa olevan kerrostalon julkisivu
säilyy Raastuvankadun suuntaan nelikerroksisena, ja ullakkorakentaminen
voidaan tehdä pihan puoleiseen lisäkerrokseen.
Lisärakennusoikeus edellyttää myös lisäautopaikkojen rakentamista
tonteille. Autopaikkoja täytyy rakentaa yksi autopaikka 75 kerrosneliötä
kohti, ja ne on saatu soviteltua kaavaehdotuksessa tonteille.
KAAVAMUUTOKSELLA on vaikutusta lähinnä Kimpisenkadun kaupunkikuvaan.
Rakennusten korottaminen ei kaupungin kaavoituspäällikön Erkki Jouhkin
mielestä muuta paljoakaan katumiljöötä.
Kaavamuutostalojen naapurissa olevan asunto-osakeyhtiön edustaja Klaus
Pelkonen kaipaa antamassaan lausunnossa kunnon perusteluja kaavamuutokselle.
Pelkonen jäi noin vuosi sitten eläkkeelle kaupungin
rakennusvalvontaviraston päällikön virasta. Pelkonen sanoo, että jos
Ainonkadulla halutaan vastaavia rakennusoikeuden lisäyksiä, ympäristö
saattaa muuttua merkittävästi.
Pelkonen kaipaakin laajaa keskustelua kaavahankkeesta, koska hänen
mielestään avoimia kysymyksiä on runsaasti.
Kaavoituspäällikkö Jouhki arvelee myös, että Kimpisenkadun kaavamuutos
saattaa poikia uusia kerrosalan lisäyspyyntöjä kaupungin keskustassa.
Jouhkin mielestä ydinkeskustan osayleiskaavan kokonaistarkastelu olisikin
siksi aiheellista.
Tuula Lindh sanoo ymmärtävänsä hyvin Pelkosen kannanoton asiaan.
·Ihmiset ja arkkitehdit ovat huolissaan kaupunkikuvasta. Mutta voidaanko
toisaalta estää tällaisten lisäneliöiden myöntäminen.
Lindhkin sanoo, että jatkossa täytyy tehdä selkeä linjaus
ullakkorakentamisesta ydinkeskustassa.
·Emme voi lähteä kaavoittamaan korttelia kerrallaan.