ANTTI MUNNUKKA
ILKKA POHJALAINEN
KARJALAN palautus on ylittänyt viime aikoina useita uutiskynnyksiä.
Keskiviikkona julkistettu uusi asiaa kosketteleva kirja vei asian
televisioon ja maan johtaviin lehtiin. Muutama vuosi sitten tällaista
avointa keskustelua ei syntynyt.
Venäjällä puolestaan sekä ulkoministeri Sergei Lavrov että entinen
suurlähettiläs Juri Derjabin ovat aktivoituneet antamaan Suomeen
keskustelu- ja gallupinteko-ohjeita. Mistä nyt oikein on kysymys?
Palautusjärjestöt muistuttavat, että Venäjä neuvottelee Japanin kanssa
Kuriileista, miksei sitten Karjalasta.
Etelä-Karjala-instituutin johtaja Kalle Michelsen on huomannut, että
aloitteita keskusteluun tulee sieltä ja täältä:
·On mielenkiintoista, että asia on esillä. Vähintään kerran kuussa joku
tekee aloitteita. Tietysti palautusporukka Suomessa on yksi toimija, mutta
vastahan tuli se Derjabininkin lausunto.
MICHELSEN näkee, että keskustelu Venäjän puolellakin on hieman
ristiriitaista. ·Toisaalta annetaan vähän ymmärtää, että asiasta ehkä
voisi keskustella, ei ehkä palautuksesta, mutta itse Karjala-kysymyksestä.
Se ei selvästikään ole haudattu asia, pohtii Michelsen
·Tällaiset alemman tason porukat puhuvat ja hehän saavat vapaasti puhua.
Ehkä tässä nyt on sellainen kehitys menossa, että tavallaan annetaan
keskustelun edetä johonkin asteeseen, ennen kuin ylemmät valtiotahot
tulevat mukaan, jos tulevat. Ei savua ilman tulta, jotain tässä nyt on,
miettii Michelsen.
VANHEMPI tutkija ja dosentti Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston
Aleksanteri-instituutista pitää Karjalan ja Kuriilien kysymystä
lähtökohdiltaan erilaisina. Suomella ja Venäjällä ei ole avoinna
rajakysymystä, kun rajoista on sovittu kansainvälisoikeudellisesti Pariisin
rauhansopimuksessa. Japani ja Venäjä eivät ole tehneet rauhansopimusta.
·Suomella ei ole Venäjälle mitään annettavaa. On vaikea kuvitella, että
Venäjä lähtisi luovuttamaan alueita, joiden merkitys on vieläpä Baltian
menetyksen vuoksi kasvanut, Kangaspuro pohtii. Japanilla on Venäjälle
paljonkin tarjottavana talousyhteistyön, suoran rahoituksen ja
investointien muodossa. Kokonaisuudessaan argumentoinnissa ei ole
Kangaspuron mielestä tuotu uusia seikkoja esille.
·Ainut uusi näkökohta taisi tulla uuden palautuskirjan tekijältä. Kun
Karjalan palauttaminen ole nyt ajankohtaista, niin kirjan tekijä totesi
haastattelussa, että keskustelu pitäisi rajata ensin Suomen sisäiseksi ja
jättää Venäjä huomiotta.
HYRSYLÄN mutkasta kotoisin oleva tanssitaiteilija Aira Samulin toivoo ja
uskoo Karjalan vielä palaavan Suomella.
·Mie olen aina toivonut ja unelmoinut, että saataisiin Karjala niille
joille se kuuluu. Meitä peloteltiin pitkään ja jouduimme olemaan hiljaa,
mutta nyt ei ole pelkäämistä, kyllä me nyt jo voimme avata suumme.
Samulin suree Karjalasta lähtemään joutuneen sukupolven puolesta.
·Meidän jäljellä olevien ja muiden tehtävä on ainakin toivoa, että
saisimme sen takaisin ja inhimilliseen kuntoon,
·Karjalasta olisi meille paljon iloa ja hyötyä. Monet ajattelevat vaan,
miten sinne menisi rahaa. Se juuri olisi paikka, johon kannattaisi satsata.
Koko maaailma seuraisi sitä, Karjala tunnetaan maailmalla, tietää Samulin.
·Palautukseen on mahdollisuuksia, olisi ollut silloinkin kun Baltia
itsenäistyi. Ja Baltiassakin on venäläisiä, pitää katsoa miten Baltian maat
on järjestäneet asiat venäläistensä kanssa, sanoo Samulin.
SYKSYLLÄ Suomen kansalaisuuden saanut hiihtäjä Valeri Rodohlebov on
kotoisin Svetogorskista, entisestä Ensosta.
Rodohlebovin mukaan Svetogorskissa ei ainakaan hänen kuultensa juuri ole
puhuttu Karjalan palautuksesta.
·No kyllä joku joskus on sanonut että jos ja jos… Se on varmaan niin
mahdoton asia, että ihmiset eivät siitä paljon puhu,
·Itse en tiedä… Suomi on niin pieni maa kuitenkin, että se taitaa olla
mahdoton homma se palautus…
Kuvateksti
Osa suomalaisista uskoo, että Viipurin Torkkelinkatu vielä suomalaistuu.
ES-ARKISTO/MIKA STRANDÉN