MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Kansallispuku on kansanpuku ainakin siinä mielessä, että
kansallispukujen tekijät ottivat mallia kansan käyttämistä juhlapuvuissa.
Suomalaiset eli kansa otti juhlapukuihinsa mallia Keski-Euroopan
muotivirtauksista. Vaikutteita saatiin sekä suoraan että Ruotsin kautta.
Vielä 1700-luvulla Suomi oli osa Ruotsia. Kansallispuku on myös tekemällä
tehty samoin kuin vaikkapa Elias Lönnrotin Kalevala. Myös kansallispuku
syntyi saman kansallisromanttisen innostuksen siivittämänä. ·Keisari
Aleksanteri III:n vierailua Lappeenrannassa 120 vuotta sitten voidaan pitää
kansallispuvun syntyhetkenä, toiminnanjohtaja Eeva Haikala Etelä-Karjalan
käsi- ja taideteollisuusyhdistyksestä kertoo.
·Keisarillinen vierailu sai paljon julkisuutta. Siitä kirjoittivat
suomalaisten ja venäläisten lehtien lisäksi myös keskieurooppalaiset
lehdet, hän jatkaa.
Aleksanteri saapui suuren seurueensa kanssa Lappeenrantaan 4.8.1885.
·Vierailun yhteydessä kansallispukuiset naiset soutivat satamaan veneen,
jonka he lahjoittivat keisarinna Maria Feodorovnalle. Veneen on täytynyt
olla aika kookas, sillä sitä oli soutamassa 11 kansallispukuihin
pukeutunutta naista, Haikala jatkaa kertomustaan.
JOUTSENON kansallispuku on perinnepohjainen kansallispuku. Suomen
kansallispukuneuvoston mallipukukokoelmassa sen oikeellisuus on tarkistettu
vuonna 1999. Haikala uskoo että Joutsenon puku on hyvin lähellä sitä
kansallispukua, jota eteläkarjalaiset naiset käyttivät Aleksanterin
vierailun yhteydessä järjestetyissä tapaamisissa.
Kansallispuvun syntymäpäivä vietetään 11. elokuuta Lappeenrannan Kasinolla.
·Meidän lisäksemme juhlia ja niihin liittyvä seminaaria ovat järjestämässä
Etelä-Karjalan maakuntayhdistys, kesäyliopisto ja Suomen
kansallispukuneuvosto sekä muitakin kansanperinnettä vaalivia järjestöjä ja
ihmisiä, Haikala kertoo.
PUKUJUHLASSA julkaistaan myös uusi kansallispuku. ·Yksi päivän
kohokohdista on Lappeen kihlakunnan miehen kansallispuvun julkistaminen.
Sen tutkimus ja kokoamistyö käynnistettiin vuonna 2002, Haikala jatkaa.
Joutsenon kansallispuku on toiminnanjohtaja Eeva Haikalan mukaan lähellä
sitä asua, jota keisarinna Maria Feodorovnalle lahjoitettua kirkkovenettä
soutaneet naiset käyttivät elokuussa 1885.
Kuvatekstit
Talvisin päällysvaatteena
Joutsenon kansallispuvussa käytetään sarkaviittaa.
Joutsenon kansallispuvussa päähineenä käytetään huntua, jonka laskostetut
reunat on koottu perhoseksi ja sidottu silkkinauhalla. Naimattomat naiset
eivät Haikalan mukaan käyttäneet päähinettä, vaan sitoivat hiuksensa
silkkinauhalla.
Kesäisenä päällysvaatteena Joutsenon kansallispuvussa käytetään
liinaviittaa eli kostulia.
KENZI RINNO