ANNE NIEMI
LAPPEENRANTA. Lappeen vanhan pappilan jykeviä hirsiä sietää ihastella.
Loppukesällä pytingin ovet avataan, ja entisessä pappilarakennuksessa
aloittaa pitopalveluyrittäjä. Pappilasta tulee juhlatalo.
Entinen pappila on saanut uinua ruususen unta ja ränsistyä rauhassa.
Syksystä 2003 lähtien pappilan nurkilla on ollut pientä vipinää.
Rakennusten peruskorjaukseen ja restaurointiin koulutettavat Aktivan
aikuisopiskelijat ovat kunnostaneet pappilaa pala palalta entiseen asuunsa.
Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivan opiskelijat saavat kunnostuksen
päätökseen loppukesällä.
Rakennus ympäristöineen palautetaan 1920-luvun jälkeiseen pappilan
loistoon, kertoo työkohteen edistymisestä vastaava projektikoordinaattori
Auni Tyster.
On ollut mahtavaa nähdä, miten päivä päivältä talo muuntuu ehjäksi
historiaa kunnioittaen, rakennusarkkitehti Tyster toteaa.
RESTAUROINNIN kisällitutkintoa tavoittelevilla opiskelijoilla on monella
pitkä työkokemus rakennusalalta. Korjausrakentaminen on ollut
taipalsaarelaiselle Osmo Ala-Poikelalle, 48, avartava kokemus.
Olen oppinut paljon. Täällä aloin ymmärtää vanhoissa rakennuksissa olevia
eri aikakausia ja niiden merkitystä, kertoo Ala-Poikela.
Hänet palkittiin yhtenä muiden joukossa kannustusstipendillä harjakaisten
yhteydessä pidetyssä puolikurssijuhlassa.
Aikaisemmin rakennusalan yrittäjänä toiminut Ala-Poikela myöntää, ettei hän
kurssin alkuvaiheessa juuri ajatellut rakennuksen kulttuurihistoriallista
puolta.
Pala palata on työ edistynyt, ja siinä samalla oma ymmärrys on kasvanut,
hän toteaa.
Pappilatyömaalla opetuksesta vastaavat Aktivan rakennuspuolen opettaja
Henry Villanen ja restauroinnin opettaja Valvikki Kansikas-Tähtinen.
Pääosin työ on peruskorjausrakentamista. Niissä kohdin on restauroitu,
jos jokin työtapa tai kulttuuriperintö on säilyttämisen arvoperusteena.
Esimerkiksi salin ootrattu parketti on todellinen löytö, Kansikas-Tähtinen
kertoo.
Restauroinnin opettajan mukaan talo on niin lujasta tavarasta tehty, ettei
se suostunut tulipalossa 1988 palamaan, vain yhden huoneen hirret hiiltyivät.
KAUPUNKI ja työvoimahallinto ovat viritelleet pappilan kunnostuksesta
mallin hyvästä EU-kohteesta. Kokonaisuudessaan pappilaan uppoaa noin
miljoona euroa. Rakentamiskustannusten lisäksi rahaa tarvitaan koulutus- ja
palkkakuluihin.
Aikanaan ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen valmisteli Euroopan
sosiaalirahastolle osoitetun hakemuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan
rakennuksen kunnostamiseksi.
Hän teki hyvän hakemuksen, jota minä olen sitä sitten lobannut eteenpäin,
nyökkäili harjakaisrokalla kutsuvieraaksi kutsuttu kaupungin EU-asiamies
Hannu Äikäs.
Seuraava vastaavanlainen EU-rahalla toteutettava kunnostustyömaa
Lappeenrannassa on Tasihinin talo Kauppakadun varrella.
Pappilaremontissa rahanamiskoita ruuvaillut Äikäs toteaa, että vanhoja
tärkeitä rakennuksia on vielä vaikka kuinka paljon. Linnoitukseen
kaavaillaan Etelä-Karjalan instituutille tiloja ja kahvila Majurskan takana
olevan hirsitalon kunnostukseen pureudutaan.
Lappeen vanha pappila on osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama
Koralli-hanke. Tällä tavoin varmistui paitsi rakennuksen kulttuuriperinnön
tallentuminen myös työttömien työnhakijoiden ammattitaidon säilyminen.
Kuvatekstit
Harjakaispäivänä oli puolikurssijuhla. Auni Tyster kannusti
kisällitutkintoa tavoittelevaa Osmo Ala-Poikelaa kirjastipendillä.
Kun lumet sulavat ja piha kuivuu, esitellään pappilaa yleisölle avoimin
ovin. Pitopalveluyrittäjä Erja Myllys aloittaa talossa aikaisintaan elokuussa.
ANNE NIEMI