KARI KRAUEL
LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalan keskussairaalassa etsitään jatkuvasti keinoja
purkaa ylipaikka-ongelmaa. Ajoittain osastot pullistelevat potilaista,
joita on sijoitettu käytäville ja auloihin.
Johtajaylilääkäri Ritva Kauppisen mukaan intimiteettisuojaa ei pystytä
ratkaisemaan ylipaikoilla.
Jo infektioiden leviämisen estämiseksi pitäisi päästä pienempiin
huoneisiin, Kauppinen sanoo.
Kauppisen mukaan ylipaikkojen purkamiseksi hoidon porrastuksen pitäisi olla
kunnossa. Pikkukunnat pystyvät ottamaan vastaan potilaat
erikoissairaanhoitojakson jälkeen, Lappeenrannassa ja Imatralla hoidon
porrastus nikottelee.
TILANNE PARANEE, kun Lappeenrannan ja Imatran suunnittelemat tuetun
asumisen yksiköt käynnistyvät.
Tällä hetkellä keskussairaalan ”sakkopaikoilla” ei ole kuin muutama potilas.
Keskussairaalan potilaspaikkojen mitoitus on tiukka. Siihen ei ole
laskettu, että hoidetaan terveyskeskuspotilaita.
Kauppisen mukaan ylipaikoista ei koskaan päästä eroon, sillä potilasvirtaa
ei voida etukäteen arvioida.
Ylipaikkojen ehkäisemiseksi keskussairaalassa on kiinnitetty huomiota myös
potilaiden tuloaikoihin. Sairaalassa kyselläänkin, pitääkö leikkauspotilas
kutsua jo edellispäivänä osastolle vai voiko hän tulla suoraan toimenpiteeseen.
KÄYNNISSÄ OLEVAN laajennuksen yhteydessä keskussairaalaan tulee lisää kaksi
kirurgisen päiväsairaalan leikkaussalia. Ne eivät varsinaisesti auta
ylipaikkoihin, sillä vaativammat leikkaukset tehdään edelleen osastojen
potilaille.
Jonoja päiväsairaalan leikkaussalit kyllä leikkaavat, jos on riittävästi
leikkaavia lääkäreitä, toteaa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin johtaja
Jouko Partanen.
LAAJENNUKSESSA myös päivystyspoliklinikan yhteyteen tulee tarkkailutilat
potilaille, jotka eivät vaadi erikoissairaanhoitoa. Siten he eivät kuormita
osastoja.
Partasen mukaan lisää osastopaikkoja olisi saatavissa Rauhasta.
Minusta olisi järkevää, jos kunnat niin haluavat, ottaa Rauhasta pari
osastoa käyttöön jatkohoitoa varten.
Keskussairaalan ostopalvelujen määrä lisääntyy. Partanen sanoo, että
ostopalveluja kilpailutetaan entistä enemmän.
YLIPAIKAT JA KIIRE kuormittavat keskussairaalan henkilöstöä.
Hallintoylihoitaja Kaija Heikuran mukaan työntekijät eivät jaksa pitkään,
jos osastoilla on jatkuvasti 910 potilasta ylipaikalla.
Myös hoidon laatu kärsii.
Hoitohenkilökunnan sairauslomat ovat lisääntyivät viime vuonna
edellisvuodesta. Tosin vuonna 2003 sairauslomia oli tavallista vähemmän.
Heikura sanoo, että sairaalassa ollaan huolestuneita sairauslomista.
Sairauspoissaoloja on eniten 4555-vuotiailla, jotka ovat urakehityksensä
huipulla.
Ennakoivaan henkilöstöpolitiikkaan kuuluu Heikuran mukaan
sairauspoissaolojen analysointi: mikä aiheuttaa sairauspoissaoloja ja miten
tilannetta voidaan parantaa.
Myös työhyvinvointiin on alettu kiinnittää erityistä huomiota.
KIIRE SAA henkilökunnan tuntemaan riittämättömyyttä. Työsuojeluvaltuutettu
Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari sanoo, että lääketiede on mennyt eteenpäin ja
hoidot ovat vaativampia kuin ennen. Kun siihen lisätään ylipaikat,
seurauksena voi olla henkilökunnan uupumista.
Kirurgisen osaston A7:n osastonhoitaja Päivi Kimari sanoo, ettei heillä ole
juurikaan ylipaikkaongelmaa.
Olemme tehostaneet toimintaamme ja teemme yhteistyötä toisten osastojen
kanssa.
A7:llä ei pystytä etukäteen arvioimaan potilaiden määrää.
Potilaistamme noin 60 prosenttia tulee päivystyksen kautta.
Sairauslomat eivät ole osasto A7:n ongelma. Kimarin mukaan sairastuneille
palkataan sijaisia tai toiselta osastolta tulee tuuraaja.