PERTTI VAHERKYLÄ
LAPPEENRANTA. Terveydenhuollon tuottamistapoja on kehitettävä jatkuvasti.
Palvelujen kasvava kysyntä ja kohoavat kustannukset vaativat uudistuksia ja
muutoksia.
Viiden prosentin vuosivauhtia kasvavat terveydenhuoltokustannukset ja
kahdeksan yhdeksän prosenttia kasvavat erikoissairaanhoidon kustannukset
ovat sitä luokkaa, että ilman uudistuksia ei niistä selvitä.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) kiirehti selvityksen
tekemistä Etelä-Karjalan terveydenhoitopiirin perustamisesta.
Tarvitaan paljon nykyistä pidemmälle menevää yhteistyötä ja työnjakoa
terveydenhuoltoyksiköiden, sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien kesken,
sanoi ministeri puhuessaan perjantaina Lappeenrannassa Etelä-Karjalan
keskussairaalan 50-vuotisjuhlassa.
Kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa on yhtenä palvelujen
järjestämismahdollisuutena esitetty terveydenhuoltopiirien perustamista. Se
olisi sairaanhoitopiiritasoisen erikoissairaanhoidon ja vastaavan alueen
perusterveydenhuollon yhteenliittymä.
Sen ajatuksena on madaltaa tai hävittää kokonaan perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon välinen raja-aita, tuottaa terveydenhuollon
tukipalvelut yhdessä ja yhdistää terveydenhuollon hallinto.
Savonlinnan seudulla terveydenhuoltopiirin perustamista on selvitetty,
mutta päätökset puuttuvat. Päijät-Hämeessäkin hanketta edistetään
voimakkaasti ja sitä viritellään siis myös Etelä-Karjalassa.
Pienemmistä terveydenhuoltoalueista, näistä aluesairaalatasoisen
sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteenliittymistä on saatu hyviä
kokemuksia, sanoi ministeri.
Näissä yhteenliittymissä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
toimivat paljon tiiviimpänä kokonaisuutena kuin perinteisessä mallissa.
Ministeri piti tärkeänä, että Etelä-Karjalan kunnat itse vakuuttuvat
terveyspiiriajatuksesta ja haluavat olla siinä mukana. Siksi
selvitysprosessi onkin tarpeen kuntien mielipiteen muodostamiseksi.
SAIRAALA- JA terveyskeskusrakennuskanta on koko maassa noin 50 vuoden
ikäistä ja vaikka ministeri Mönkäre totesi tiloja peruskorjatun hyvin,
arvioi Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaalineuvos Kirsti Riihelä, että
paljon olisi vielä tehtävä.
Hänen mielestään olisi pohdittava, kuinka valtionavustusta voitaisiin
ohjata nykyisiä enemmän rakennushankkeisiin. Lääninhallitukseen tulee
lukuisia hankeanomuksia, joille lääninhallitus voi osoittaa niukkojen
varojen takia vain murto-osan haetuista avustuksista. Muun muassa
Etelä-Karjalan liiton lausunnossa valtionavustusten kipeä tarve on tuotu
esille.
Tervehdyssanoissaan totesi hallituksen puheenjohtaja Ilpo Hakula
sairaanhoitopiirin menestyneen viime vuosina hyvin. Talouden
tehokkuusluvissa piiri on parhaan kolmanneksen joukossa ja korvattujen
potilasvahinkojen määrät viime vuonna olivat toiseksi pienimmät
sairaanhoitopiireistä.
JÄSENKUNTIEN puolesta esitti tervehdyksen Lappeenrannan kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja Heikki Järvenpää. Yksinomaan Lappeenrannan budjetista
erikoissairaanhoito nielaisee 43 miljoona euroa. Mikä on kehityksen
tulevaisuus; terveydenhuoltopiiri tai jotain muuta, jää nähtäväksi.
Sairaalan henkilökunta sai kiitosta kaikissa puheenvuoroissa. Valtuuston
puheenjohtaja Eeva Arvela totesi, ettei ilman osaavaa henkilökuntaa mikään
organisaatio kehity. Juhlapäivänä muistettiin kaikkiaan 87 pitkäaikaista
työntekijää, joista neljä on ollut 40 vuotta ja 83 yli 30 vuotta
sairaanhoitopiirin palveluksessa.
Pääluottamusmies Erkki Lehtonen tulkitsi 1400 nousevan henkilöstön tavoitteet:
Meidän on huolehdittava siitä, että Etelä-Karjalan väestö saa
erikoissairaanhoidossa laadukkaita palveluja osakseen.
Kuvateksti
Juhlamusiikkia esittivät lauluyhtye Cantus Q:n lisäksi Lappeenrannan
musiikkiopiston oppilaat Milka Laine , viulu ja Hilja-Maija Myllynen, piano.
MIKA STRANDÉN