SARI PULLINEN
JOUTSENO. Haukilahdentien varressa Joutsenon Pulpilla seisoo jugendtalo
Kaukoranta. Koska se on Botnian tehdasalueella ja vain vähän häämöttää
tielle puiden lomasta, siihen ei ohi ajaessaan tule kiinnittäneeksi
välttämättä edes huomiota.
Vanhemmat joutsenolaiset muistanevat talon niin sanottuna insinööritalona,
jotkut taas henkilöstöpäällikön talona. Yhden perheen kodiksi rakennetun,
avaran ja nelisen vuotta sitten hillitysti entratun talon on suunnitellut
arkkitehti Karl Hård af Segerstad.
Talo täyttää vuosikymmenen lopulla sata vuotta.
KAUKORANTA elää nykyistä elämäänsä Botnian Joutsenon tehtaalle tulevien
vieraiden edustus- ja majoitustilana. Siellä emännöi Raila Hulkkonen, joka
pitää huolta siitä, että vieraat viihtyvät, että tilat pysyvät siisteinä ja
että pyykki tulee pestyksi.
Joka päivä ei ole vieraita, ja silloin on siistimistä ja kodinhoitotöitä,
Hulkkonen kertoo.
Jotkut tuntevat tämän Lindforsin tai Ylikankaan talona.
Kaikkialla tilat ovat väljät ja avarat, ja sisustus toistaa arkkitehtuurin
selkeyttä. Alakerrassa on ruokailu- ja seurustelutiloja sekä baari, ja
yläkerrassa majoittumistilat tv-auloineen.
Joitakin sisustusesineitä on löytynyt vanhan kerhon ullakolta, kuten Tapio
Hailin grafiikkaa.
VIIME AIKOINA Botnia on ollut otsikoissa Pulpin työväen kasarmien
purkamisen vuoksi. Vanhat työväen asunnot muutaman sadan metrin päässä
tehtaalta ovat nyt lopullisesti maan tasalla, monien vaiheiden jälkeen.
Tehtaalla ei ollut niille käyttöä, ja koska kasarmien metsikkö on kaavassa
tehdasaluetta, pahasti lahonneiden talojen purkamiselle ei nähty estettä.
Metsäyhtiöt ovat sitoutuneet huolehtimaan rakennusperinnöstään
yhteistyösopimuksella aluemuseoiden kanssa.
Käytännössä pykälien tulkinta tuottaa toisinaan ongelmia, kertoi
Etelä-Karjalan museon amanuenssi Tellervo Saukoniemi.
Tulee esimerkiksi tilanteita, joissa jokin paikallishistoriallisesti
merkittävää rakennusta ei pidetäkään merkittävänä tehtaan oman historian
kannalta.
Kaukoranta on esimerkki saneeratuista kohteista. Koska rakennuksella on
ollut Botnialle myös selkeä käyttötarkoitus, sen saneeraamispäätös oli
helppo tehdä. Myös Pulpin vanhan kerhon rakennukset on säilytetty.
KAUKORANTA on yksi harvoista Botnian Joutsenon tehtaan perustamisajalta
peräisin olevista rakennuksista. Tehdasalue on entinen Kaukoranta 25
-niminen tila. Varatuomari Werner Öhrbom osti sen Juhana ja Maria Hönöltä
marraskuussa 1907.
Öhrbom luovutti tilan Oy Pulpille huhtikuun lopulla vuonna 1908. Hirsinen,
aumakattoinen talo valmistui joko vuonna 1908 tai 1909. Tiedot
valmistumisvuodesta vaihtelevat eri lähteissä.
Museovirasto on luokitellut Kaukorannan sekä kerhotalon merkittäväksi
Botnian rakennusperinteeksi.
1950-luvulla Kaukoranta jaettiin kahdeksi asunnoksi ja laajennettiin
nykyiseen muotoonsa, kaksikerroksiseksi puutaloksi. Nyt neliöitä on noin
450. Asukkaita siellä oli vielä kymmenen vuotta sitten.
Viisi vuotta takaperin rakennuksen toinen puoli oli tehtaan
henkilökuntakerhojen käytössä ja toinen asunnoista oli vuokrattu
tilapäiseksi asuinrakennukseksi tehtaalla työskentelevälle ulkopuoliselle
henkilökunnalle.
Kuvatekstit
Emäntä Raila Hulkkonen on Kaukorannan hengetär.
Muotokuva norjalaisesta insinööristä, Oy Pulpin perustajasta Johan
Cristoffer Wiesestä kuuluu itsestään selvästi Kaukorannan salin seinälle.
Yläkerran aula on valmiina vastaanottamaan vieraita.
PEKKA HÖLKKI