TENHO TIILIKAINEN
IMATRA. Nuorten taiteilijoiden teosten sanoma ja samalla
ennakkoluulottomuus pysähdyttävät katsojan Imatran taidemuseossa.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataideyksikön oppilaiden lopputöiden
näyttely on moni-ilmeinen ja syvällinen. Näyttely avattiin perjantaina.
Kolmella maalauksella näyttelyssä mukana oleva Jaana Viitala vierastaa
sanaa lopputyö. Hänen mielestään kaikki on vasta alkamassa. Koulu päättyy
ja kuvataiteilijan työ alkaa.
Varmasti minun tavassani tehdä taidetta on tapahtunut paljon koulun
aikana ja ansiosta. Aiemmin sitä mietti ja oli varovainen maalatessa ja
työtä aloittaessa. Nyt sitä uskaltaa läträtä ja ilotella maalien kanssa eri
tavalla. Koulu on antanut varmuutta sekä tekniikkaan että sanomaan, Viitala
tunnustaa.
Nyt avatussa näyttelyssä on kaikkiaan 11 nuoren taitelijan töitä,
veistoksia, maalauksia, grafiikkaa, nettisivuja sekä videoelokuvaa.
Nettisivut tehnyt Kaisa Tanhola sanoo huomanneensa koulun
internetsivustojen puutteen jo kouluun hakiessaan. Tietoa kuvataidekoulusta
oli vain tekstien muodossa.
Tanholan luomien nettisivujen muotokieli on abstraktia, kaaria ja palkkeja,
pelkistettyä ja helppoa käyttää.
Pyrin teoksissani käytännönläheisyyteen, hyödyllisyyteen ja selkeyteen.
Ne ovat aina läsnä, vaikka en sitä tehdessäni ajattelisikaan, Tanhola
tunnustaa.
Ville Räty ei aseta omalle taiteelleen sen enempää päämäärää kuin
rajojakaan. Räty ryhtyy maalaamaan ilman mielikuvaa valmiista työstä.
Tärkeää on maalata läsnä oleva tunnetila ja löytää luova hurmostila.
Teokseni ovat prosesseja, joissa käyn läpi elämäni asioita, En tee yhtä
maalausta kerrallaan, vaan minulla voi olla kesken kymmeniä teoksia, joiden
kesken hypin ja ammennan uusia näkemyksiä.
PERTUNMAALTA taidekouluun tullut Sini Laine ammentaa luomisvoimansa
luonnosta. Laineen kolme veistosta installaationa esitettynä kuvaavat myös
hänen ajatusmaailmaansa. Laine ei halua pakertaa mediaseksikkäässä
maailmassa mitä tahansa tehden, vaan tehdä taidetta nimenomaan käsillään.
Kaksi esillä olevista veistoksista on tehty ´puusta, hopeapajusta ja
lehtikuusesta. Kolmas on kaatopaikan jätemateriaalia, romua.
Huolestuneisuuteni ihmisen erkaantumisesta luonnosta innoitti metallityön
toteutukseen. Romusta hitsattu hahmo on ruostumisen myötä muuttumassa
takaisin osaksi luontoa, Laine sanoo.
Puuveistoksiaan hän on työstänyt sähkösahalla, kirveellä ja taltalla. Puu
sopii hänen mielestään erinomaisen hyvin ristiriitojen kuvaamiseen
Sähkösahan sain lahjaksi sukulaisiltani syntymäpäivänä. Se on aivan
kätevä vempain. Jatkossa minua kiinnostavat taideterapeutin opinnot, Laine
sanoo.
MAALAAMINEN on Milla Kuismalle löytöretki, jossa edellinen pensselinveto
antaa vihjeen seuraavaan.
Aloittaessani minulla on aavistus kuvasta. Tämä maalauksen etäinen on
kuitenkin usein epätarkka. Se voi olla yksi nopeasti kirjoitettu sana
muistilapussa. Maalatessani tasapainoilen soman ja karmean
törmäyskurssilla. Haluan mieluummin herättää kysymyksiä kuin tarjota
vastauksia, itsellenikin.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataideyksikön lopputöiden näyttely on
avoinna Imatran taidemuseossa 7.5. saakka.
Kuvatekstit
Puu on Sini Laineelle luonnollinen ja mieluisa materiaali veistoksiin. Puun
kimppuun hän käy sähkösahan, kirveen ja taltan kanssa.
Milla Kuisman maalaus on kuin palapeli, osista voi koota mieleisensä
lopputuloksen, mutta ei välttämättä kokonaisuutta.
KAROLIINA PAATOS