Categories
Artikkelit

Koneella ylös, tandemilla alas

Tandemhypyssä mestari vie ja kokelas vikisee, jos pystyy. 35 sekuntia kestävässä vapaapudotuksessa poskilihat väpättävät ja vauhti huumaa. Kokemusta ei unohda ihan heti.

MINNA MÄKINEN

IMATRA. Paikka: Immolan lentokenttä. Aika: tiistai, kello 18. Ohjelma: tandemhyppy laskuvarjolla.

Skydive Karjalan tandemhyppymestari Pekka Kivinen etsii varusteita tandemkokelaalle: haalarit, nahkakypärä, hanskat, suojalasit. Hyppykuvaaja

Jussi Härkönen laittaa kameraa kuntoon. Lentäjä Jorma Virta suuntaa hallille hakemaan konetta.

Kivinen allekirjoituttaa paperin, jossa todetaan, että hyppäämiselle ei ole esteitä. Seuraa puolen tunnin tandemhyppykurssitus. Kivinen käy läpi hypyn vaiheet ja opastaa oikean hyppyasennon. Kuivaharjoitellaan.

Virta palaa paikalle. Cessna 206 ei käynnistynyt. Joku älypää oli jättänyt sähköt päälle. Kivinen lähtee antamaan Volvostaan Virralle virtaa.

ODOTTAESSA Jussi Härkönen kertoo harrastaneensa laskuvarjohyppyä pian 16 vuotta. Takana on 2 000 hyppyä.

– Tämä on vähän sukuvika. Setäni Rauno on hypännyt 1960-luvulta asti.

Härkönen tekee etupäässä kuvaushyppyjä. Kysyntää riittää. Kesällä tandemhyppyjä tehdään viikoittain. Niitä ostetaan esimerkiksi

syntymäpäivälahjaksi. Hypyn hinta kuvauksen kanssa on 350 euroa.

KIVINEN tulee takaisin. Cessna käynnistyi apuvirran turvin heti.

Kivinen alkaa kiinnittää kokelaalle valjaita. Hihnat kulkevat rinnan ja olkavarsien poikki sekä nivustaipeista.

– Maassa nämä tuntuvat tukalalta, mutta ilmassa helpottaa, Kivinen vakuuttaa.

Ja kiristää kiristämistään. Tuntuu, että happi loppuu.

– Ja koneessa kiristetään sitten lisää.

– Selvä.

PORUKKA suuntaa koneeseen. Kokelas taapertaa hännillä, hihnat puristavat. Varsinkin nivusissa tuntuu tukalalta.

Koneen luona Kivinen kiinnittää kokelaan kiinni itseensä. Hänen selässään on tandemvarjopakkaus. Tandemvarjo on kaksi kertaa tavallisen varjon

kokoinen ja painoinenkin.

Kertaus ja sitten peruutetaan sisään koneeseen. Kuusipaikkaisessa koneessa ei ole istuimia, vaan lattialle asetutaan peräkanaa. Muunlaista asentoa

hihnat eivät salli. Mieleen tulee, että mahtaa osapuolilla olla varsin intiimiä, jos kokelaaksi sattuu 120-kiloinen miehenköriläs.

VIRTA aloittaa nousukiidon. Kone on ilmassa. Maisemia ehtii katsella kaikessa rauhassa, sillä kohoaminen kolmen kilometrin hyppykorkeuteen

kestää parikymmentä minuuttia. Alla näkyy hiljainen Kaukopää.

Härkönen tiputtaa alas pari paperirullaa. Niiden avulla selvitetään tuulen suuntaa ja määritellään sopiva hyppypaikka.

Kivinen alkaa kiristellä hihnoja. Härkönen teippaa kameran kiinni kypäräänsä, nostaa peukut pystyyn, pleksin ylös ja häipyy ulos. Hän kiipeää

roikkumaan koneen pyörään ikuistaakseen tandemparin ulos- ja alastulon.

KIVINEN ryhtyy kampeamaan kokelasta oviaukkoon. Silloin hirvittää. Leppoisan nousun jälkeen lähtö tuntuu turhan äkkinäiseltä. Jalat ovat

tyhjän päällä. Ei ole aikaa panikoida.

Kivinen heijaa: yksi, kaksi, kolme. Sitten syöksytään alas, kädet ja jalat levällään. Vauhtia on 180. Vapaa pudotus kestää 35 sekuntia. Härkönen kuvaa edessä. Meno on hurjaa, posket väpättävät. Ajantaju katoaa. Sitten, 1,5

kilometrissä Kivinen laukaisee päävarjon.

Varjo tempaa ylös ja meno muuttuu leppoisaksi. Kivinen antaa käsiin lenkit, joista ohjailla. Hän itse tekee tietysti oikeat työt.

Kokeillaan kaarrosta oikealle, vasemmalle. Ison varjon ohjailu kysyy voimaa.

Kierrytään hitaasti Immolan kentälle. Kivinen kertoo, että hyppääjät kiertävät aina maalialueen taakse ennen laskua.

Maa lähestyy. Kivinen komentaa kokelaan jalat koukkuun. Hän ottaa maahan tullessa iskun vastaan. Härkönen on jo alhaalla kuvaamassa. Maassa.

Härkönen kysyy kameroineen, miltä tuntui. Värikästä kuvausta tunnetilasta ei hetimiten synny.

– Ihan kivaa oli.

HYPPY katsotaan videolta. Kivistä harmittaa julmetusti koneesta lähtiessä tehty suora etuvoltti. Se ei olisi ollut tarpeen.

– Ja jarruvarjo tuli ulos vähän kyljellään. Muuten hyppy oli suht normaali. Oltiin kevyitä, sanoo Kivinen.

Tandemhypyn nopeus on normaalisti 190–200 kilometriä tunnissa. Hyppääjien paino ratkaisee.

Härkönen jää pakkaamaan varjoaan. Hän lupaa pakata tandemvarjonkin. Sen pakkaamiseen menee aikaa noin 45 minuuttia.

– Vain tandemmestarit saavat pakata tandemvarjon, Kivinen kertoo.

Ja kehottaa tulemaan laskuvarjohyppykurssille. Kokelas miettii vielä.

Kuvateksti

Vapaan pudotuksen aikana ei juuri pystynyt rupattelemaan, kun ilmavirta lepatti poskissa.

Varjon varassa leijailu tuntui leppoisalta.

JUSSI HÄRKÖNEN

Kirjoittaja:
Minna Mäkinen