ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan menot pysyivät viime vuonna kurissa. 16 suurimman kaupungin tilinpäätösvertailussa Lappeenrannan menot kasvoivat kolmanneksi vähiten, alle neljä prosenttia.
Kun menojaan vähentänyt Helsinki jätetään laskuista, muiden kaupunkien toimintamenot kasvoivat keskimäärin 6,5 prosenttia.
Menojen kasvun pysyminen maltillisena jo useampana vuonna peräjälkeen ei kuitenkaan nostanut Lappeenrannan talouslukuja vertailukaupunkien huonoimmasta päästä ylöspäin.
Lappeenrannan vuosikate prosentteina poistoista, 29, oli Helsingin tietokeskuksen erikoistutkija Heikki Helinin tekemässä vertailussa toiseksi
huonoin; hännille jäi Jyväskylä. Luku 100 kuvaisi tasapainotilannetta, jossa tulorahoitus riittäisi laskennalliseen minimi-investointitarpeeseen.
VELKAANTUMINEN jatkui. Lappeenrannan lainakanta kasvoi kaupungeista neljänneksi eniten. Lainaa asukasta kohti oli viidenneksi eniten.
Talouslukuja painoi osaltaan alas se, että Lappeenrannan verotulot kasvoivat vertailussa neljänneksi vähiten, noin prosentin. Viiden
kaupungin, myös Lappeenrannan, yhteisöverotulot vähenivät.
Kaupunki sai verotuloja lähes 1,5 miljoonaa euroa vähemmän, kuin oli talousarviossaan odottanut.
Helin toteaa, että suurten kaupunkien talous heikkenee: menot ja velka kasvavat.
KAUPUNGINJOHTAJA Seppo Miettinen korostaa, että suurten kaupunkien tämän vuoden talousarviovertailussa Lappeenranta pärjäsi jo huomattavasti paremmin.
Lappeenrannalla on takana vaikeita vuosia. Vuosi 2004 oli pohjakosketus, mutta saimme siitä torjuntavoiton. Taustalla painoi huono vuosi 2003. Alkaneen vuoden budjetti kertoo jo selvästä käänteestä parempaan.
Lappeenranta nosti veroprosenttiaan tälle vuodelle, mikä osaltaan kaunistaa lukuja.
Kaupunki on tähän mennessä myös pysynyt budjetissaan.
Verotuloja ja valtionosuuksia on tullut budjetoidun mukaan. Myös menotalous on pysynyt budjetissa.
Miettinen kiittelee Lappeenrannan maltillista menokehitystä.
Palvelutoiminnan menot ovat erittäin kilpailukykyiset.
Tuoreessa KuntaSuomi -palvelukyselyssä Lappeenranta jäi jo kolmatta kertaa
viimeisten joukkoon, kun kysyttiin kaupunkilaisten mielipidettä palvelujen
tasosta.
Miettinen ei lähde arvailemaan huonon sijoituksen suhdetta menokuriin. Sen sijaan hän korostaa, että käyttäjätutkimuksissa kaupungin palvelut ovat menestyneet huomattavasti paremmin.
KuntaSuomi -tutkimuksessa korostuu mielikuva, mutta toki katsomme tarkkaan tutkimuksen ja käymme läpi, missä on mennyt paremmin ja missä
huonommin.