Yliopiston tukisäätiön pitäisi tuplata tukensa lähivuosina

Viiden vuoden päästä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tohtoriputki on noin kaksi kertaa laajempi. Opintojen tukeminen on ollut selvästi tuloksellista. Imatra on ollut säätiössä Lappeenrantaa aktiivisempi tukija.

ESA VILENIUS

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan teknillisen yliopiston merkittävin erillinen opintojen rahoittaja, Lappeenrannan teknillisen yliopiston tukisäätiö on tiukan haasteen edessä. Vuonna 2010 yliopistosta lasketaan valmistuvan vuosittain noin 60 tohtoria. Nykyinen vuosivauhti on 30.

Myös diplomitöiden ja gradujen määrä kasvaa noin 450:stä 800:aan. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Vartiaisen mukaan varallisuuden pitäisi karkeasti kaksinkertaistua, jotta tuen suhteellinen osuus voitaisiin

säilyttää ennallaan. Säätiön tase oli viime vuonna noin 5,1 miljoonaa euroa.

Vuosittain tukisäätiö jakaa apurahoina 1,2–1,4 miljoonaa euroa. Toimintansa aikana säätiö on jakanut noin 4 500 apurahaa, joiden yhteissumma on yli 17 miljoonaa euroa. Esimerkiksi yritysten gradurahoitus kulkee useimmiten säätiön kautta.

Yksityishenkilöiden lahjoitukset ja testamentit ovat olleet säätiölle merkittävä tulonlähde. Suurehkosta lahjoituksesta voidaan tehdä säätiön

sisälle erikoisrahasto. Huomattavin niistä on Lauri ja Lahja Hotisen rahasto, jonka pääoma on 900 000 euroa.

Myös Kemian ja matematiikan rahaston nimellä tunnettu erikoisrahasto on suuri. Sen alkusumma oli tuntemattomana pysyttelevän lahjoittajan antamat 400 000 euroa.

Vartiaisen mielestä tukisäätiön kautta tuetaan vahvasti tulevaisuutta – sijoitetaan ihmisiin. Usein summa tuottaa myös paikallisesti merkittävästi.

Yritysten ja yhteisöjen lahjoituksia tuetaan myös verotuksellisesti.

SÄÄTIÖN perustivat vuonna 1984 Lappeenrannan kaupunki ja Viipurin taloudellinen korkeakouluseura. Pääoma oli aluksi 100 000 markkaa.

Sittemmin Lappeenranta ei ole osallistunut pääoman kartuttamiseen. Viime vuosina Imatra on lahjoittanut perustettavaa Imatra-rahastoa varten vuosittain 16 800 euroa.

Säätiön toiminnanjohtaja Pertti Kolarin mukaan suurin osa apurahan saajista työskentelee yliopistolla, mutta myös muissa paikoissa työskentelevien tukeminen on mahdollista. Apurahan perusajatuksena on tutkimustyöhön

keskittymisen ja päivätyöstä irrottautumisen mahdollistaminen.

Tiistaina apurahan saaneista väitöskirjan tekijöistä Juhani Ojala työskentelee maasotakoulun laatupäällikkönä. Majuri Ojala on tutkinut muun muassa kolmessa valmiusprikaatissa organisaation itsearvioinnin tehokkuutta. Ojala arvioi voivansa irrottautua tutkijan työhön 3–4 kuukaudeksi.

Tiistaina apurahan sai seitsemän väitöskirjaa valmistelevaa opiskelijaa. Osa tutkimuksista on luonteeltaan perustutkimusta, mutta osa on hyvinkin käytännönläheistä: esimerkiksi elintarvikkeissakin käytettävän tärkkelyksen

suodatusta tai jätehuollon mallintamista.

Väitöskirja-apurahoja on jälleen jaossa syksyllä.

Kuvateksti

Tohtoriputkessa olevat Juhong Liu, Juhani Ojala, Nina Salmela, Leena Ikonen, Mika Luoranen ja Irina Turku saivat apurahan. Kuvasta puuttuu

Hossein Ghafanzari.

ESA VILENIUS

Kirjoittaja:
Esa Vilenius