MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Taidekeinojen ekumeniassa on kysymys harmaiden panttereiden sodasta visuaalista apatiaa vastaan. Siis jos minulta kysytään.
Onneksi ei kysytä, ja mukana on toki koko joukko myös nuoren polven tekijöitä. Taidekeinojen ekumenia tuo takaisin Pappilan Pihattoon muun muassa Minna Jatkolan ja hänen huikeat maalauksensa. Nuoren polven tekijöitä ovat
myös Svetlana Lunina ja monet muut. Mukana on kaikkiaan 27 taiteilijaa, 17 kuvantekijää ja 10 performanssitaiteilijaa.
Taidekeinojen ekumenia levittäytyy koko Pappilan alueelle. Gallerian lisäksi töitä on esillä Pehtorin tuvassa ja aitoissa sekä piha-alueella.
NÄYTTELYN sydän ja moottori on jälleen kerran Unto Ahjotuli. Hänen mukaansa näyttelyn taiteilijoita yhdistää halu palata postmodernismista taiteiden ekumeniaan. Samasta asiasta kertoo myös yksi piha-alueen suurista
ulkoilmateoksista.
Tarkoitus on yhdistää kuvataiteen keinoja tavalla, jota aikaisemmin ei ole osattu oivaltaa. Tavoittelemme tilaa, jossa teosten osaaminen, sisältö ja tekotapa yhdistyvät harmonisesti, Ahjotuli kertoo.
Lisäksi olemme pyrkineet ottamaan huomioon tämän näyttelypaikan hengen. Esillä ei ole töitä, jotka riitelisivät tämän pappilamiljöön kanssa, hän jatkaa.
Ahjotulen mukaan ekumenia on kuitenkin ennen kaikkea suvaitsevaisuutta.
Esimerkiksi tämä Katri Kuparisen työ on hyvin konstruktiivinen. Se tavallaan rikkoo tämän galleriainteriöörin henkeä vastaan. Sen sisältö
sopii kuitenkin hyvin entisen pappilan henkeen. Muista minua! Meidän pitää muistaa ihmisiä, Ahjotuli kertoo.
PIHATON galleriassa tunnelma on näyttelyn teemaan sopivalla tavalla harras. Pauno Pohjolaisen teokset Suprematistinen risti ja Alfa ja Omega sopisivat hyvin vaikka rukoushuoneeseen.
Pohjolainen on hyvin henkinen mies muutenkin. Hän ei pidä siitä, että tehdään rääpivää taidetta. Henkisyyden pitää säilyä kaikessa mitä tehdään. Minä erehdyin kiroilemaan, kun keskustelimme puhelimessa, ja hän ojensi minua siitä, Ahjotuli jatkaa.
MONIPUOLINEN Irmeli Tarmo on tuonut näyttelyn aivan uusia ja valloittavan hauskoja maalauksia. Yhteen maalaukseen on kuvattu merellä kohti ulappaa höyryävä vanha jäänsärkijä Tarmo, rannalla kukkivia liljoja ja rantavedessä
kelluva seppele. Se on ihanan kaunis kuva Tarmon isästä, tai muisto tuosta miehestä.
Minun isäni oli töissä tuolla vanhalla jäänsärkijällä. Hän muutti myös sukunimensä tuon laivan nimen mukaan Johanssonista Tarmoksi, Tarmo kertoo maalaukseen liittyvän tarinan.
NÄYTTELYSSÄ ovat mukana myös Markus Heikkerö, Sinikka Heino, Simo Helenius, Marjatta Hiltunen, Tuomo Klemi, Olli Mantere, Reijo Mörö, Okko ja Jukka Oikkonen ja Annu Vertanen.
Mukana on myös useita performanssitaiteilijoita ja -ryhmiä. Sunnuntain avajaisissa esiintyvät lappeenrantalaiset Donnat Daisy ja Hyasinth.
Maanantaina Pihatossa on performanssi- ja videoilta. Silloin nähdään muun muassa Livia Tarmon performanssi Lähellä ihoa, Eija Sallisen Häkki, Marko Kaiposen Jotain velkavankeudessa, Jani Virran Nimetön ja performanssiryhmä
Hugo Simbergin seuraajien esitys.
Tiistaina taiteiden ekumenian ilosanomaa julistetaan Satamatorilla ja sen soittolavalla. Mukana ovat kaikki tapahtuman performanssitaiteilijat ja orkesteri Rumble Band.
Taidekeinojen ekumenia näyttelyn avajaiset Galleria Pihaton pihapiirissä su 5.6. klo 13.30, Performanssi- ja videoilta Galleria Pihatossa ma 6.6. klo 1721, Performanssia ja katusoittoa Satamatorilla ja soittolavalla ti 7.6. klo 1321.
Kuvatekstit
Pidetään kuin piispaa pappilassa. Unto Ajotulen ja Björn Julinin Pappilan Pihaton aittaan rakentama installaatio kertoo ikuisista aiheista,
rakkaudesta, petoksesta ja kuolemasta.
Simo Heleniuksen Häkissä, maalattua puuta vuodelta 2002 on sukua ITE-taiteelle.
MATTI SAARELA