Sulamisvesien puhdistus helpottaisi Maaveden tilaa

Lukuisten uusien turvekenttien avaaminen on ruuhkauttanut ympäristölupaviraston. Suursuon lupa on kiireettömien pinossa.

ETTI KANTOLA

TAIPALSAARI. Suursuon suurin ympäristöongelma ajoittuu talveen. Silloin kemiallinen vedenpuhdistamo ei ole käytössä, ja rehevöittävät vedet valuvat suoraan Maaveteen. Kylmä ilma ja jää estävät kemiallisen laitoksen toiminnan.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Marja Kauppi ja ylitarkastaja Antti Puhalainen arvioivat, että puolet Maavettä

kuormittavasta vedestä on kevättulvia, sulamisvesiä ja syyssateita.

Ympäristökeskus esittää, että Vapon tarkistettavana olevaan ympäristölupaan

lisätään vaatimus routakauden vesien keräämisestä myöhemmin puhdistettavaksi. Viranomaiset ehdottavat myös, että Vapon tulisi käyttää

puhdistamoa silloinkin, kun se ei voi nostaa turvetta. Näin kävi esimerkiksi sateisena viime kesänä.

VAPON suunnitteluinsinööri Tarmo Leikaksen mielestä routakauden valuman vaikutusta liioitellaan, sillä keväällä vesi haihtuu, ja osa kulkeutuu ilmaan eikä järveen.

Leikas kiistää maanomistajien väitteet, että puhdistamon käynnistämistä lykätään keväisin säästömielessä.

– Ei meidän kokoisen firman kannata tuollaisilla asioilla pelata. Ne ovat tekniikkakysymyksiä, ja siinä on inhimillisiäkin asioita.

Leikas huomauttaa, että puhdistamon tilapäinen toimimattomuus ei aiheuta sellaista katastrofia kuin esimerkiksi paperitehtaalla. Suolta valuvat

vedet eivät ole myrkyllisiä.

KYLMÄNÄ aikana valuvat vedet voisi kerätä talteen.

– Kaikki on mahdollista, mutta se ontaloudellinen kysymys ja tarpeellisuuskysymys, Leikas sanoo.

Hän määrittelee suolta valuvat vedet riittävän puhtaiksi, jos niitä verrataan muihin samantyyppisiin alueisiin, lähinnä peltoihin ja metsiin. Maa- ja metsätaloudelle ei voi asettaa päästörajoja, sillä niiltä ei vaadita ympäristölupaa.

Esimerkiksi hiljattainen veromuutos lisäsi hakkuita merkittävästi. Aukeilta ravinteet valuvat herkästi vesistöön kuten suoltakin, kun puut eivät ime ja haihduta vettä.

MAAVEDEN rehevöitymiseen puuttuu myös EU. Se vaatii kaikkien vesistöjensä olevan hyvässä kunnossa 2015. Maaveden taso on tyydyttävä, ja paraneminen on hidasta.

Ympäristökeskus ei usko, että direktiivi vaikuttaa käynnissä olevaan turvetuotantoon. Vesienkäsittelyä tulee tehostaa, jos se on mahdollista. Suursuon käsittely on parhaasta päästä, eikä parempaa tekniikkaa ole osoittaa. Viranomaiset aikovat anoa lisäaikaa vesialueen kunnostamiseen.

Kauppia huolestuttaa, että kasvihuoneilmiö pahentaa vesistöongelmia jatkuvasti. Lisääntyvät sateet kasvattavat kuormitusta. Lauhat jaksot

aiheuttavat valumia silloin, kun vesiä ei puhdisteta, ja lämpenevät talvet lisäävät leväongelmia. Leväkasvun estää vain jääkansi.

ITÄ-SUOMEN ympäristölupavirasto ei pidä kiirettä Suursuon luvan tarkistamisessa. Vapo antaa parhaillaan lisäselvitystä aikomuksestaan

johtaa Maaveteen 25 uuden hehtaarin vedet.

Lupaviranomaisen mukaan Suursuo on mallikelpoinen tuotantoalue, missä ei ole ongelmia. Siksi luvan tarkistus ei kuuluu kiireellisiin tehtäviin ja

saattaa venyä jouluun.

Virastossa on ruuhka kymmenien uusien turvetuotantoalueiden avaamisen vuoksi. Suurimman osan omistaa Vapo, mutta ala on houkutellut uusiakin yrittäjiä.

EU-DIREKTIIVI saattaa aikaistaa Vapon ympäristöluvan seuraavaa tarkistusta.

Ympäristökeskus pyrkii kiristämään päästöoikeuksia joka kerralla.

Suursuo lienee tuotantokäytössä vielä muutaman vuosikymmenen. Sen jälkeen sille on useita uusiokäyttömahdollisuuksia. Pohjois-Karjalassa on

kasvatettu kauraa, metsitetty ja annettu soiden vettyä riistalammikoiksi.

Kuvateksti

Sinileväkukinnat ja limalevä haittaavat Maaveden virkistyskäyttöä. Yksittäiset ihmiset ovat tehneet paljon työtä vesistön kunnostamiseksi muun muassa rantaruovikkoja raivaamalla.

ES-ARKISTO/LEENA SALLINEN

Kirjoittaja:
Etti Kantola