Venäjä läikkyy Etelä-Karjalaan

Tsaariperhe yhdisti Lappeenrannan ja Pietarin museot. Imatra markkinoi venäläisille menneisyyden kuuluisuuttaan. Lähialueiden luonteva kanssakäyminen on mahdollista.

PETTERI VÄRTÖ

ETELÄ-KARJALA on jälleen aktiivisten venäläistämistoimien kohteena.

Etelä-Karjalan taidemuseossa Lappeenrannassa avautui hiljattain Pavlovskin keisarillisen palatsin taideaarteiden näyttely. Imatran

kulttuurikeskuksessa avautuu maanantaina näyttely venäläisten taiteilijoiden autonomian aikana Imatralle ja Rauhaan tekemistä matkoista.

Kesäkuun ajan kulttuurikeskuksessa on myös esillä valokuvia julkisivun takaisesta Pietarista sekä tekstiilitaidetta kaupungin keskustasta.

Kulttuurinen aktivismi perustuu sekä Pietarin ja sen lähialueiden nykyisiin mahdollisuuksiin että maakunnan menneisyyteen venäläisessä sielussa.

– Pietarin kaltaisen globaalistikin ison keskuksen kanssa on ilman muuta hyödyllistä tehdä yhteistyötä. Olipa Venäjästä tai sen taloudellisesta tilanteesta mitä mieltä tahansa, monet Pietarissa olevat museot ovat maailman parhaita. Pääsy yhteistyöhön niiden kanssa on hyvä homma, Lappeenrannan kaupungin museotoimenjohtaja Olli Immonen sanoo.

LAPPEENRANNAN verkostoituminen Pietarin seudun museoihin harppasi ison askeleen eteenpäin viime kesänä. Etelä-Karjalan taidemuseon Venäjän

viimeisen tsaarin perheestä kertonut näyttely rikkoi kävijäennätyksiä.

Venäläinen kulttuuri palasi rakentamaansa linnoitukseen. Myös venäläisten kiinnostus Lappeenrannan kulttuuritarjontaan lisääntyi, jos kohta vain hiukan.

– Etelä-Karjalan museon kävijäkunta koostuu pääasiallisesti pääkaupunkiseudulta ja muualta tulevista matkailijoista. Tsaariperheen

näyttelyssä kävi venäläisiä matkailijoita, mutta heidän osuutensa ei ollut merkittävä. Myös kolme pietarilaista tv-ryhmää teki näyttelystä jutun, Olli Immonen kertoo.

Vielä tällä hetkellä venäläinen matkailija tulee maakuntaan yleensä ostoksille. Imatralla pitkään tehty aktiivinen Venäjä-yhteistyö kiinnittyy

kierrätysjääkaappien ohella muistoihin.

IMATRAN suosio Suomen autonomian ajan houkuttelevimpana matkailukohteena näkyy venäläisessä kulttuurissa. Tutkija Heidi Iivarin mukaan venäläisten taiteilijoiden Imatra-muistot elävät sekä kirjallisuudessa että kuva- ja

säveltaiteessa.

– Lukuisat matkakertomukset ja -kirjeet, runot, piirustukset ja maalaukset rakensivat Imatran tarinaa jopa niin, että 1900-luvulle tultaessa itseään sivistyneenä pitävän venäläisen oli pakko käydä Imatralla.

Viime kesänä Imatra näyttäytyi keisarillisena matkakohteena. Loppuvuonna aikansa kuuluisimmassa kohteessa vierailevat 1800-luvun taiteilijat.

Näyttelyiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut houkutella pelkästään lähialuematkailijoita.

– Meillä on jatkuvasti ollut venäläisiin aiheisiin liittyviä näyttelyitä. Niiden kohdeyleisönä ovat aina olleet kaikki kulttuurista kiinnostuneet, Imatran taidemuseon intendentti Eero Laajo sanoo.

MAAKUNTA tekee itseään tiettäväksi Pietarissa ja sen lähialueilla. Alkuviikosta Imatralla, Lappeenrannassa ja Viipurissa on suomalais-venäläiset museopäivät ja kulttuurimatkailuseminaari.

Kaupunkien kulttuuri- ja museotoimien järjestämän tapahtuman tavoitteena on palauttaa venäläismatkailijoiden silmiin Etelä-Karjala sellaisena kuin se oli ennen ensimmäistä maailmansotaa.

– Kulttuuri- ja museotoimi eivät ole matkanjärjestäjiä, mutta matkailun ammattilaiset varmasti ymmärtävät Pietarin ja sen lähialueilta tulevien matkailijoiden tarjoaman potentiaalin, Olli Immonen uskoo.

Hänen mukaansa Etelä-Karjalan ja Pietarin välillä on hyvä mahdollisuus palata aiempaan luontevaan kanssakäymiseen.

– Pietarista saa nykyisin kaikkea, mutta kanssakäymisissä kulttuuritoimijoiden kanssa nousevat yhä enemmän esiin kaunis luonto,

puhdas ilma ja rauhallinen ympäristö.

VENÄJÄ-NÄYTTELYT ETELÄ-KARJALASSA

Pavlovskin taideaarteita, Etelä-Karjalan taidemuseo 17.5.–28.8.

Kaaosta ja mielenrauhaa, Imatran kaupunginmuseo 7.6.–31.12.

Pietarin takapihat, Dmitri Konradtin valokuvanäyttely, Imatran kulttuurikeskuksen käytävägalleria 7.–30.6.

Elmira Gubeidulinan ja Lidia Pomerantzevan tekstiilitaidetta, huovutettuja materiaaleja ja luonnonaiheita Pietarista, Imatran taidemuseo 6.–23.6.

Kuvateksti

P.A. Kruskopfin öljyvärimaalaus Koski kuohuu vuodelta 1840 on esillä Imatran kaupunginmuseon ja museon avajaisnäyttelyssä Kaaosta ja

mielenrauhaa, jonka teemana on venäläisten taiteilijoiden autonomian aikana tekemät matkat Imatralle.

KUVATAITEEN KESKUSARKISTO

Kirjoittaja:
Petteri Värtö