TENHO TIILIKAINEN
IMATRA. Kurkisuon kaatopaikkaa ei silmämääräisesti katsoen uskoisi kaatopaikaksi. Entiset valtavat jätekasat ovat paksujen savi- ja kasvukerrosten alla. Koko komeutta peittää kukkameri, apilaa ja päivänkakkaraa sekä ohdaketta.
Kurkisuon kaatopaikan viimeistelyn rakennustyöt ovat valmiit kaasun keräämisineen ja suodosvesien käsittelyineen.
Kaatopaikalta tuleva metaanikaasu kerätään keräysputkien ja -kaivojen avulla yhteen paikkaan, jossa se poltetaan. Poltto on ollut käynnissä keväästä saakka, ympäristötarkastaja Arto Ahonen Imatran kaupungin ympäristötoimesta kertoo.
Kaatopaikalla on tätä varten lämmityskattila ja kaasupoltin. Kaasua on tullut poltettavaksi noin 150 normikuutiota vuorokaudessa. Ahosen mukaan poltin on toiminut moitteitta, kaasua on riittänyt. Kaasu riittäisi kattamaan noin kymmenen omakotitalon energiankulutuksen.
Osa syntyvästä lämmöstä käytetään kaatopaikan pienpuhdistamon veden lämmittämiseen kylmänä vuodenaikana.
Ahosen mukaan metaanin polttaminen hiilidioksidiksi on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kaatopaikkakaasujen päästäminen ilmaan ilman käsittelyä.
Toki hiilidioksidipäästötkin lisäävät kasvihuoneilmiötä. Metaani on kuitenkin pahempi kasvihuoneilmiön kaasu.
KAATOPAIKAN suodosvedet kerätään myös talteen ja ne kulkevat pienen biologisen puhdistamon kautta. Tämän puhdistamon toimintaa ja tehoa ryhdytään piakkoin tarkkailemaan tehostetusti.
Tällä viikolla olemme ottaneet suodosvedestä näytteet ennen ja jälkeen puhdistamon. Näytteiden ottoa jatketaan tehostetusti parin kuukauden ajan. Jos puhdistamo ei täytä sille asetettuja kriteerejä, pitää meidän vielä parannella systeemiämme, Ahonen sanoo.
Kyse on biologisesta puhdistamosta, jossa ”pöpöt” syövät vedestä orgaaniset yhdisteet suihinsa. Suodosvettä puhdistamon kautta kulkee vuorokaudessa vajaat 25 000 litraa.
Suodosveden fosforipitoisuus ei ole kovin korkea, typpipitoisuus sen sijaan on.
RUOKOLAHDELLA Vaittilan kaatopaikalta puuttuu vielä osa kaatopaikan päälle tulevasta kasvukerroksesta. Maanrakennusmestari Olli Syrjänen uskoo, että tarvittavat massat löytyvät ja saadaan ajettua paikalleen vielä tämän vuoden aikana.
Kunta haki ja sai vuoden jatkoajan kaatopaikan viimeistelytöilleen, uutta jatkoaikaa ei Syrjäsen mukaan tarvita.
Kilpailutin juuri suodatinkankaan hankinnan noin kahden hehtaarin alueelle. Parhaillaan kartoitamme, mistä ja millä hinnalla päällyskerroksen maamassat ovat saatavissa. Kyse on kuitenkin noin 13 000 kuutiometrin erästä. Sellaisia määriä ei ole yhdessä paikassa tarjolla, Syrjänen sanoo.
Vaittilan kaatopaikalle on myös rakennettu kaatopaikkakaasujen ”talteenotto”. Kaasut kerätään yhteen paikkaan ja suodatetaan turvekerroksen läpi ilmaan. Kaasun polttamista Ruokolahdella ei ole, eikä ole edes vaadittu.
Tuskinpa siihen kokoojaputken päähän tulta saisi syttymään, vaikka yrittäisi, Syrjänen miettii.
Kuvateksti
Apila ja päivänkakkara ovat muuttaneet Kurkisuon kaatopaikan kedoksi.
TENHO TIILIKAINEN