URPO LAANINEN
ETELÄ-KARJALALLE tärkeät liikennehankkeet, LappeenrannanImatran nelikaistatie ja LahdenLuumäen radan kaksoisraide ovat sittenkin vielä tyrkyllä valtion ensi vuoden budjettiin.
Liikenne- ja viestintäministeriö ei sulattanut valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) esitystä, jolla hän muutti isojen liikennehankkeiden tärkeysjärjestystä. Kalliomäki nosti budjettiin kaksi hanketta kakkoskorista, Tampereen kehätien ja Oulun tien.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.) esittää ensi viikon budjettineuvotteluissa Kuutostien, radan ja parin muun ykköskorin tiehankkeen aikaistamista vuodelle 2006. Valtiovarainministeriö lupasi niille rahaa vasta 2007.
Valtiovarainministeriön ehdotus aikaistaa toisen korin hankkeita ei saa johtaa ministerityöryhmän esittämien ykköskorin hankkeiden viivästymiseen. Vain näin voidaan turvata eduskunnan ja hallituksen edellyttämä liikenneinvestointien pitkäjänteisyys, Luhtanen muistutti.
Hänen mielestään 126 miljoonaa euroa maksava LappeenrannanImatran nelikaistatie voitaisiin toteuttaa valtion ja yksityisten yhtiöiden välisenä elinkaarisopimuksena, jossa valtio ostaa varsinaisen rakennustyön lisäksi kunnossapidon ja rahoituksen.
Elinkaarimallilla tehdään jo tällä hetkellä E 18:n MuurlaLohja-väliä Turuntiellä. Myös Tampereen kehätie sopisi Luhtasen mielestä Kuutostien ohella elinkaarihankkeeksi.
KAAKKOIS-SUOMEN tiepiirin tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen ihmetteli Luhtasen tavoin valtiovarainministeriön esitystä, jossa se nosti kakkoskorin hankkeita ykköskorikohteiden ohitse.
Hän uskoi, että Kuutostie on vielä kovasti esillä ministeriöiden kahdenvälisissä neuvotteluissa. Tiepiirillä on valmiudet aloittaa ensi vuoden lopulla Kuutostien rakentaminen Mikkelintien risteyksestä.
Se riippuu tietysti toteutusmallista. Perinteisellä mallilla saamme Kuutostien liikkeelle ensi vuonna, mutta jos se päätetään tehdä elinkaarisopimuksena, emme ehdi lyömään kuokkaa maahan vielä vuoden 2006 aikana.
ETELÄ-KARJALAN, Kymenlaakson ja Etelä-Savon käsittävä Kaakkois-Suomen tiepiiri saa ensi vuoden perustienpitoon 53 miljoonaa eli miljoonan vähemmän kuin tänä vuonna.
Määrärahan pudotus ei ole enää katastrofiluokkaa. Viimeiset kymmenen vuotta onkin menty koko ajan supistuslinjalla.
Rinta-Porkkusen mukaan määrärahat riittävät vain joihinkin pieniin siltakorjauksiin tai valaistuksen parantamiseen ympäri tiepiiriä. Taipalsaarella alkaa ensi vuonna Mantereen paikallistien parannustyö, mutta se tehdään EU-tuella eikä budjettirahoilla.
ETELÄ-KARJALAN maakuntajohtaja Timo Puttonen kommentoi lomamökiltään budjettiesitystä eikä osannut suoraan paheksua valtiovarainministeriön liikenneratkaisuja. Hän oli saanut etukäteen vihiä Tampereen kehätien ja Oulun tien nostamisesta Kuutostien ohitse ensi vuoden budjettiin.
Tärkeintä on, että Kuutostie ja LahdenLuumäen rataparannus säilyvät vuoden 2007 budjetissa. Pääasia on, että ne tulevat sovitussa aikataulussa. Tietysti olisi hyvä, jos niitä voitaisiin aikaistaa.
Budjettiesitys ei jaksa minun mielenrauhaa ainakaan näin lomalla järkyttää, Puttonen totesi.
BUDJETTIESITYKSEEN ei sisälly juurikaan Etelä-Karjalaan suoraan kohdistuvia hankkeita.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto saa ensi vuonna 33,3 miljoonan euron toimintarahoituksen. Nuijamaan uuden raja-aseman tieyhteyksien rakentamiseen on vielä 300 000 euroa. Niitähän tehdään täyttä häkää parhaillaan.
Sisäministeriö esittää Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille henkilöstölisäyksiä, mutta budjetissa ei ole lisää rahaa.
Budjettipoimintoja
Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintamenoihin vuodelle 2006 yhteensä 33,3 miljoonaa euroa.
Nuijamaan raja-aseman tieyhteys, ensi vuonna vielä 300 000 euroa (sopimusvaltuus 14,5 miljoonaa, josta tänä vuonna on käytetty 14,2 miljoonaa).
KeravaLahti-oikorata, 6,3 miljoonaa (sopimusvaltuus 40 miljoonaa).
Saimaan kanavan kunnossapitoon määrärahoja merenkulkulaitoksen 82,5 miljoonan euron toimintamenopotista.
Liikenne- ja viestintäministeriö esittää ensi vuoden budjettiin myös Kuutostien LappeenrantaImatra-osuutta ja LahdenLuumäen radan perusparantamista.
Kuvateksti
Kuutostien ja kaksoisraiteen määrärahat saattavat sittenkin päästä valtion ensi vuoden budjettiin. Liikenne- ja viestintäministeriö vaatii alulle molempia hankkeita.
EMMI KAARNA