ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Lappeenranta vastaa yhä suurempaan koululaisten tuen
tarpeeseen yhdistämällä oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon voimat.
Toiveena on myös saada kokopäiväinen koululääkäri.
Uusi oppilashuoltoyksikkö aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta, jos
kaupunginhallitus hyväksyy kasvatus- ja opetuslautakunnan esityksen.
Kouluilla on 14 terveydenhoitajaa. Heidän lisäkseen palveluja antavat neljä
koulupsykologia, kahdesta kolmeen koulukuraattoria, puheterapeutti ja
osa-aikainen toimistotyöntekijä.
Uutena virkana tulisi koululääkäri, vaikka osa väestövastuulääkäreistä
toimii edelleen myös kouluterveydenhuollossa.
Kouluterveydenhuollolla ja psykososiaalisella oppilashuollolla on jo
yhteisiä tehtäviä ja asiakkaita. Laki edellyttää esimerkiksi psykologin
tekemää tutkimusta otettaessa tai siirrettäessä lasta erityisopetukseen.
Laki edellyttää myös riittäviä lääketieteellisiä tutkimuksia ja sosiaalista
selvitystä.
SYRJÄYTYMINEN alkaa oppilashuoltoväen mukaan usein oppimisvaikeuksista.
Heikko oppimismenestys romuttaa koululaisen itsetuntoa.
Häiriökäyttäytyminen koulussa on hyvin vakava oire ja ennustaa
syrjäytymistä, jollei siihen pystytä puuttumaan ja ongelman taustaa
selvittämään.
Ongelmat ovat uuden oppilashuoltoyksikön puuhaajien mielestä selkeästi
pahenemassa. Toisaalta koulun opetussuunnitelman vaatimukset kiristyvät.
Toisaalta oppilaiden käyttäytymisen rajattomuus ja väkivaltaisuus sekä
perheiden ongelmat lisääntyvät.
Tällä hetkellä sekä koulun oppilashuollossa että kouluterveydenhuollossa
ongelmana on työntekijöiden irrallisuus ja yksinään työskentely.
Yhteistyötä on, mutta niin sanottu moniammatillinen tiimi puuttuu.
Esimerkiksi ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) lasten hoidossa on
lääketieteellinen ja psykologinen tutkimus. Toisaalla tarjotaan koulun
erityisopetusta tai koulun opetuksen järjestelyjä.
Oppilashuollon haasteita
Joka viidennellä oppilaalla on oppimisvaikeuksia.
Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus on 611 prosentilla,
matematiikan 35 prosentilla ja vaikea-asteinen dysfasia 0,5 prosentilla.
Kehitysvammaisia on prosentti ikäluokasta, asperger-oppilaita 0,5 ja
AD/HD oppilaita 25 prosenttia.
Selvä tai vakava psyykkinen häiriö on 15 prosentilla alle 8-vuotiaista.
Keskivaikea tai vaikea masennus 812 prosentilla 1416 -vuotiaita tyttöjä.
Syömishäiriöitä on 1,5 prosentilla.
Fyysisesti pitkäaikaissairaita on 10 prosenttia. Lihavia lapsia on 1114
prosenttia.
Vaikeasti häiriköiviä on 5 prosenttia kuudesluokkalaisista. Joka neljäs
lapsi on kokenut avioeron, joka kymmenennessä perheessä on päihdeongelma,
kolmessa prosentissa perheistä vaikea mielenterveysongelma (tutkimus
vuodelta 1996 Lappeenrannassa). Lähde kasvatus- ja opetuslautakunta.