URPO LAANINEN
LAPPEENRANTA. Linnoituksen kulttuurimatkailullinen kehittäminen jatkuu
EU-rahalla. Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi Etelä-Karjalan
museon 140 000 euron hankkeen, jolla museon näyttelysisältö uusitaan.
Lisäksi museo saa nykyaikaista kalustusta ja museotekniikkaa.
Etelä-Karjalan museon kohentaminen on jatkoa Linnoituksen muissa museoissa
viime vuosina tehdyille remonteille. Peruskorjausten takia museotiloissa on
voitu järjestää entistä vaativampia vierailunäyttelyjä, kuten hyvin
suositut Nikolai-näyttely kesällä 2004 ja Pavlovski-näyttely viime kesänä.
Etelä-Karjalan museon perusnäyttely on pääosin 1970-luvulta, eikä vastaa
enää museokävijän odotuksia.
ETELÄ-KARJALAN historiasta tehdään museoon uusi edustava näyttely, joka
keskittyy museotoimenjohtaja Olli Immosen mukaan Saimaaseen ja rajaan.
Näyttelyssä haetaan maakunnalle tunnusomaisia piirteitä.
Toisen puoliskon muodostaa kolmen rajakaupungin historia eli museon
itäsaliin kootaan Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen rinnakkaiset
historiat. Nykyisin Viipurin pienoismalli on jäänyt hieman erilliseksi
muusta aineistosta.
Olli Immonen kertoo, että työtä on tehty jo pitkään ja uudet perusnäyttelyt
valmistuvat ensi vuoden alkupuolella.
Museonäyttelyjen uudistamista perustellaan myös EU:n ulkoministerikokouksella.
Mitään Potemkinin kulisseja ei kannata tehdä. Museoiden ja näyttelyjen
pitää tietenkin uudistua ja ottaa käyttöön uutta tekniikkaa.
Tietysti on selvää, että kun Linnoituksessa pyörii ensi syksynä pari –
kolmesataa toimittajaa, meidän pitää antaa nykyaikaisen oloinen
historiaesitys maakunnasta, Olli Immonen toteaa.
RAUTJÄRVELLÄ jatkuu EU-rahalla Hiitolanjoen teollisuushistoriallisen
museoalueen kehittäminen. Nyt sai rahoituksen Lahnasenkosken vuonna 1911
rakennetun puurakenteisen voimalaitosrakennuksen peruskorjaus.
Rakennukseen tehdään myöhemmin Hiitolanjoen teollisuushistoriallinen
voimalamuseo.
Peruskorjaus käsittää rakennuksen vesivuotojen ja kosteusongelmien
ehkäiseminen, sisäpuolen pintarakenteiden korjaustyöt ja julkisivukorjaukset.
PARIKKALASSA turvataan eurorahalla haja-asutusalueen sekä Saaren ja
Uukuniemen elinvoimaisuutta parantamalla kylien vesihuoltoa.
Tarkoitus on yhdistää kolmen entisen kunnan vesihuoltolinjoja, tehdä
kylille vesihuoltosuunnitelmia ja laatia vesistöjen kunnostussuunnitelmia.
Lisäksi hankkeella mietitään toimenpiteitä Saaren ja Uukuniemen taajamien
elinvoimaisuuden säilyttämiseksi, kun kuntakeskus siirtyi Parikkalaan.
LAPPEENRANNAN teknillinen yliopisto tiivistää yhteistyötään
metsäteollisuusyritysten kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi LTY:n
kaksi hanketta, joilla varaudutaan globalisaatioon.
Yliopiston TBRC-keskus sai lähes 300 000 EU:n ja valtion rahaa
hankkeelleen, jolla selvitetään metsäteollisuuden globaalia
toimialamurrosta ja sen alueellisia heijastusvaikutuksia Kaakkois-Suomessa.
Maakuntajohtaja Timo Puttonen piti hyvänä asiana, että metsäteollisuus ja
yliopisto ovat saaneet aikaan yhteisiä hankkeita. Globalisaatioprojektista
maksaa Tekes 80 prosenttia, mutta UPM-Kymmene, Stora Enso ja M-Real ovat
mukana omalla rahoitusosuudellaan.
Uusia EU-hankkeita
Lappeenrannan kaupunki: Etelä-Karjalan museon näyttelysisällön uusiminen
sekä nykyaikaisen kalustuksen ja museotekniikan hankkiminen, EU:n ja
valtion rahaa 70 000 euroa (kustannukset 140 000 euroa).
Rautjärven kunta: Hiitolanjoen Lahnasenkosken puurakenteisen
voimalaitosrakennuksen korjaus museoalueeksi, 110 000 euroa (165 000).
Parikkalan kunta: Haja-asutusalueen sekä Saaren ja Uukuniemen taajamien
vesihuollon parantaminen, 113 000 euroa (190 000).
LTY: Metsäteollisuuden globaali murros ja strategiahaasteet-hanke, 294 400
euroa (368 000).
LTY: Paperin pintojen ja syvärakenteen analyysi-hanke, 115 500 euroa (308 000).
Kuvateksti
Etelä-Karjalan museon perusnäyttely uudistuu ensi vuonna. Seppo Sarin
(vas.) ja Seppo Mustola purkivat maanantaina entistä näyttelyä.
PEKKA HÖLKKI