Kauskilasta löytyi ehjä naisen hauta ristiretkiajalta

Ehjänä säilynyttä hautaa on tutkittu Suomessa viimeksi vuonna 1938. Naisen haudassa oli niukanpuoleisesti koruja mutta jäänteitä vaatetuksesta löytyi.

ILPO LESKINEN

LAPPEENRANTA. Kauskilan kalmistosta on löytynyt lähes ehjänä säilynyt naisen hauta. Esineellinen hauta on peräisin ristiretkiajalta (1150–1300 jKr.).

Löydös on huomattava. Ehjää hautaa on edellisen kerran päästy tutkimaan vuonna 1938 Sakkolan Lapinlahdella, luovutetulla alueella.

– Juuri tällaista löytöä me odotimme. Ehjä hauta on tämän vuoden paras löytö, Kauskilan arkeologisten kaivausten johtaja, filosofian lisensiaatti Ville Laakso Turun yliopistosta sanoo.

NAISEN HAUDASTA löytyi kaksi kupurasolkea ja kaksi ristinmuotoista ketjunkantajaa, kaikki pronssisia. Korujen yhteydessä on myös säilynyt jäänteitä juhlapuvusta.

Arkeologit eivät tutkineet löydöksiä tarkemmin vaan ottivat ne isompina paakkuina talteen jatkotutkimuksia varten. Näin myös tekstiilit voidaan analysoida.

– Mikään erityisen äveriäs nainen ei ole kyseessä, koska juhlapuvussa ei ole koruja tuon enempää. Pronssikorut ovat kuitenkin arvokkaita, Laakso sanoo.

Kauskilasta Kappelinmäeltä aiemmin löytyneet esineelliset haudat ovat enemmän tai vähemmän tuhoutuneet myöhemmissä hautauksissa.

Kalmistoon on haudattu peräti 500 vuoden aikana, ja eri aikakaudet ovat sikin sokin.

JUHLAPUVUSTA saataneen myöhemmin lisätietoa.

– On toinen asia, löytyykö aineksia tarpeeksi muinaispuvun rekonstruktioon.

Laakson odotukset tämän kesän tutkimuksista olivat korkealla, mutta odotukset ovat jopa ylittyneet. Esinelöytöjä on runsaasti, mm. muutama vainajan mukana haudattu raha. Osa on 1500-luvulta.

Aiemmin elokuussa löytyi 1630–50-luvun raha, joka todistaa kalmiston käytön jatkuneen aiemmin oletettua pidempään.

Viime ja tänä kesänä on löytynyt ristiretkiaikaisen naisen esineistöä. Se oli hajallaan mutta peräisin yhdestä haudasta. Esineitä on Laakson mukaan enemmän kuin ehjänä löytyneessä haudassa.

KAUSKILASSA on tutkittu 140–145 hautaa.

Tänä kesänä on tutkittu 45 hautaa ja Laakson johtamissa tutkimuksissa (1999–2005) kaikkiaan 134 hautaa.

Unto Salo tutki vuonna 1953 viisi hautaa. Lisäksi tänä kesänä löytyi joukkohauta, jossa on puolentusinaa vainajaa.

Kuvateksti

Ville Laakso kertoi Kauskilan tutkimuksista perjantaina paikan päällä, kun arkeologian päivän yleisö vieraili Kauskilan kirkon paikalla. Lappeen vaakunaa kantaa Pentti Puhakka ja ristiä Heikki Kangasmuukko.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen