MATTI VEIJALAINEN
RUOKOLAHTI. Monen kansanopiston lukujärjestyksessä on jo maahanmuuttajille
suunnattua koulutusta. Tulevaisuudessa yhä useampi opisto liittyy joukkoon
yhteisin pelisäännöin.
Itä-Suomen kansanopistojen maahanmuuttajaprojekti tuotti
opetussuunnitelman, joka kotouttaa erityisesti venäläisiä maahanmuuttajia
suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ruokolahtelaisen Jaakkiman kristillisen opiston hallinnoimaan koulutuksen
kehitysprojektiin osallistuivat rehtori Pentti Suihkosen mukaan
kansanopistot sadan kilometrin säteellä itärajasta. Lähtökohtana oli tieto
siitä, että kaksi kolmannesta Itä-Suomen maahanmuuttajista on venäläisiä.
ENSIMMÄISESSÄ vaiheessa opistojen projekti tuotti raportin maahanmuuttajien
suoriutumisesta. Menestys vaihteli. Raportin mukaan maahanmuuttajien
kotouttamistyön kokonaisuus on jäsentymätön.
Ruutia on koetettu keksiä liian monessa paikassa yhtä aikaa,
kansanopistojen projektin vetäjä maisteri Mia Kaukiainen sanoo.
Jamilahden opistossa Haminassa itsekin venäläisiä maahanmuuttajia
opettaneen Kaukiaisen mukaan muu kotoutuskoulutus on jäänyt suomen kielen
opettamisen varjoon. Tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta tarjotaan
Kaukiaisen mukaan kyllä määrällisesti paljon, mutta opetustuloksen laadussa
on parantamista.
Tieto ja sen vastaanottajat eivät kohtaa. Minunkin kursseillani
takariviläiset ovat täytelleet sanaristikoita.
OPISTOJEN projektin tuotoksia on myös Kaukiaisen Täytyy elää -tutkielmateos
venäläisestä tapakulttuurista. Tutkielmassaan Kaukiainen toteaa, että
Suomesta löytyy hämmentävän vähän analyyttista tutkimustietoa siitä, miten
venäläinen ihminen hahmottaa yhteiskunnallista todellisuutta.
Kun Suomi syötetään muuttajille ikään kuin valmiina ihanneyhteiskuntana ylhääl-
tä päin, on ristiriita Kaukiaisen mukaan valmis. Suomalaisten viranomaisten
ja kouluttajien on vaikea tavoit-
taa venäläisen ihmisen tapaa ajatella. Maahanmuuttajille
jo maassa olevat venäläiset ovat olleet Kaukiaisen mukaan suomalaisia
itseään tärkeämpiä Suomi-kuvan rakentajia.
Yksi perusprobleema on Kaukiaisen mukaan myös, että Suomesta puuttuu
järjestelmällinen kotoutusopettajien koulutus.
Se olisi hyvä saada esimerkiksi Jyväskylän yliopistoon. Opetushallinnon
olisi herättävä, Kaukiainen vaatii.
OPETUKSEN puutteista Itä-Suomen kansanopistot löysivät opetushallituksen
rahoittamassa maahanmuuttajaprojektissaan markkinaraon, mihin ne aikovat
ryhtyä iskemään joukolla.
Väline on uusi yhteiskuntatietouden ja kansalaistaitojen opetussuunnitelma
venäläisille kotoutujille. Tarjolla on raamisuunnitelma lukuvuoden
mittaisesta opetuspaketista, mitä jokainen opisto voi soveltaa parhaaksi
katsomallaan tavalla.
Keskeinen lähtökohta on ensimmäiseksi kunnioittavasti kuunnella, miten
maahanmuuttaja on synnyinmaassaan tottunut minkäkin asian hoitamaan.
Opistot katsovat, että vain tältä keskustelupohjalta muuttajiin voidaan
onnistuneesti ryhtyä istuttamaan käytännön suomalaisuutta.
JAAKKIMAN OPISTO on tuotteistanut suunnitelman Pentti Suihkosen mukaan
siten, että vireille on pantu venäläisten maahanmuuttajien ammattiin
valmistavan koulutuksen aloittaminen vuoden kuluttua. Kielikursseja
Jaakkima on Suihkosen mukaan järjestänyt maahanmuuttajille usean vuoden ajan.
Kantapään kautta on opittu jotain. Parempi olisi silti ollut, että uuden
opetussuunnitelman ajatukset olisivat olleet käsillä jo kielikursseja
aloitettaessa, Suihkonen sanoo.
Kuvateksti
Kouluttaja ja tutkija Mia Kaukiaisen mielestä maahanmuuttajien
kotoutuskoulutuksessa on haparoitu. Kokonaisuus ei ole ollut kenenkään
hallussa.
MATTI VEIJALAINEN