ANTTI MUNNUKKA
LAPPEENRANTA. Yrittäjä Ismo Suojanen, 73, istuu Löytöriihensä sohvalla.
Istuu ja miettii, mihin on tullut ja mitä on edessä.
Ympärillä on kymmenessä vuodessa kertynyttä vanhaa tavaraa
Billnäs-kirjoituspöydistä pianoon, taulujakin lähes 200. Arvokkaita ja
vähemmän arvokkaita.
Talo Lappeenrannan Simolantiellä puretaan alta ja yksi aikakausi Suojasen
elämässä on loppumassa. Lähtö on kohta edessä, vuokrasopimus päättyy
marraskuun lopulla.
TAKANA miehellä on reilut 65 vuotta kaupankäyntiä, kaikenlaista.
Geeneiltään yrittäjäksi syntynyt Suojanen teki synnyinkaupungissaan Turussa
kauppaa jo seitsenvuotiaana. Poimi kotipihalta kukkia ja myi ne torilla.
Nappi- ja muuhun nippelikauppaan hän laajensi yrityksensä kymmenvuotiaana.
Lappeenrannassa hän on yrittänyt kohta 50 vuotta, rakentanut Saimaan
kanavaa, tuonut, vienyt, ostanut, myynyt. Kärsinyt tappioita, konkurssin,
noussut jaloilleen.
OLISIKO nyt jo aika jäädä oikeasti eläkkeelle? Suojanen ei oikein tiedä.
Mies on fyysisesti terve, työn tekeminen maittaa yhä.
Henkistä puolta en itse kykene arvioimaan
Kymmenien alojen ja kymmenien vuosien yrittäjyys on kuitenkin tuonut
ongelman. Yrittäjäeläke ei ole hääppöinen.
Olisi varmaan pitänyt aikoinaan ottaa vapaaehtoinen eläkevakuutus.
Suojanen miettii.
Mutta, hyvä on niinkuin on, hän siteeraa kiinalaista viisautta.
VIIKKO SITTEN Suojanen kokeili, josko huutokaupalla olisi saanut
tyhjennetyksi ainakin osan vanhain tavarain kaupastaan.
Lopetin huutokaupan kymmenen minuutin kuluttua. Ei ollut sellaisia
ostajia, joitten takia olisi kannattanut jatkaa, Suojanen sanoo.
Niinpä normaali kaupankäynti Löytöriihessä jatkuu aina sulkemiseen asti.
Pitää tässä etsiä tilat, johon loput tavarat vie, Suojanen miettii.
Ja sitten?
Vierivä kivi ei sammaloidu, sanoo Suojanen.
Jotain on yhä mielessä.
KUN KAUPANTEKO loppuu, alkaa Suojasen elämässä joka tapauksessa ennen
kokematon aika:
Helppo tässä on lopettaa, kun koko ikänsä on liikealan töitä tehnyt.
Ensin vähän matkustelen, sitten alan kiertää näyttelyitä, kaikenlaisia
näyttelyitä, antiikkia, keräilyä, sen sellaista. Mielelle etsin niistä
terveyttä, Suojanen filosofoi.
Asiakkailleen hän lausuu kiitokset, sekä katsomassa käyneille että ostoksia
tehneille:
Rehellisiä ihmisiä täällä on käynyt. Yhtään tavaraa ei ole varastettu.
KATOSSA riippuu kristallikruunu. Kolme palasta puuttuu, huomaa Suojanen.
Ihmettelinkin jo, mihin ne kuuluvat, hän toteaa.
Palaset ovat tallessa, jossain hallin kätköissä.
Tärkeintä yrittäjyydessä on ollut henkinen vapaus. Yrittäjä ei voi olla
toisen palveluksessa, vaikka tämä yhtä oravanpyörässä olemista onkin,
Suojanen kiteyttää uransa.
Tähänastisen uransa.
Ismo Suojanen
Syntyi Turussa 6.10.1932.
Yrittäjä, aloitti kaupankäynnin seitsenvuotiaana myymällä kukkia torilla.
Kävin jonkin aikaa koulua Turun II lyseossa, sittemmin maailmalla.
Muutti Lappeenrantaan 1956.
Toimi useiden alojen yrittäjänä. Tultuaan eläkeikään perusti kymmenen
vuotta sitten Löytöriihi Oy:n.
Naimisissa toista kertaa, tytär ja kaksi poikaa.
Harrastaa työntekoa, mökkeilyä Saimaan saaressa, matkustamista, autoja ja
Lappeenrannan Kerholla käymistä.
Kuvateksti
Ikänsä yrittänyt Ismo Suojanen ei oikein osaa olla tekemättä työtään.
MARLEENA LIIKKANEN