Rahapula estää Huhtiniemen kaivaukset tältä syksyltä

Vain Yleisradiolta liikenisi hankkeeseen rahaa. Yliopistoväki haluaa perusteellisen arkeologisen ja oikeuslääketieteellisen tutkimuksen.

ANTTI MUNNUKKA

LAPPEENRANTA. Huhtiniemen kaivaukset on aloitettava. Kaikki viranomaistahot

aina puolustusministeri Seppo Kääriäistä myöten ovat asiasta yhtä mieltä.

Halutaan tietää, onko siellä jatkosodan aikaan teloitettujen luita vai ei.

Tai onko siellä mitään luita.

Näillä näkymin tutkimukset eivät kuitenkaan ala ainakaan tänä syksynä.

Ei ole kylliksi rahaa. Ei valtiolla, Helsingin yliopistolla, ei

Lappeenrannan kaupungilla. Yleisradiolla on hieman, mutta sillä summalla

saataisiin ilmeisesti vain raapaistuksi maata.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta sanoi jo parisen viikkoa sitten

Lappeenrannassa käydessään, että Huhtiniemi on tutkittava, mutta ei

hätiköiden. Samaa mieltä ollaan yliopiston arkeologian laitoksella.

Viikkojen työ näyttää kuitenkin maksavan liikaa liikaa. Alkuperäinen arvio

oli noin 20 000 euroa, mutta enemmänkin kaivausten hinnaksi saattaa tulla,

etenkin jos jotain löydetään.

SILMINNÄKIJÄ-ohjelmassaan viime syksynä mahdolliset teloitukset jälleen

julkisuuteen tuonut TV-kakkosen toimittaja Juha Portaankorva on

viivästyksestä harmissaan.

– Suoraan sanoen en kyllä tiedä, miten tässä käy. Helsingin yliopiston ja

Rannan putiikit tässä ovat avainasemassa eikä sieltä taida tulla rahaa.

Ainut taho, joka tähän olisi ollut valmis hieman panemaan rahaa on Yle,

kertoo Portaankorva.

Portaankorva olisi ollut tyytyväinen siihen, että olisi edes katsottu, mitä

mahdollisesti paljastuu. Olisi tehty jonkinlainen esikaivaus, kun

etsintäpaikat kuitenkin ovat tiedossa.

– Yliopiston arkeologian laitoksella tätä tapaa on varmaan pidetty niin

epätieteellisenä, etteivät he lähde mukaan. Emmekä mekään uskalla ottaa

riskiä siitä, että jos kaivinkoneella vetäistään maata auki, ei meillä

olisikaan varaa edes pistää kaivantoa kiinni, Portaankorva miettii.

– Toisaalta, jos tapahtuneesta on kulunut 60 vuotta tai vieläkin enemmän,

ei yksi lisävuosi kai mitään haittaa, Portaankorva

TAUSTA

Kenttäoikeuksissa tuomittiin karkuruudesta virallisten tietojen mukaan

kuolemaan 76 miestä, joista 46 ammuttiin välittömästi. Loppujen

rangaistukset muutettiin vapausrangaistuksiksi.

Huhut kuitenkin kertovat, että jopa satoja karkureita teloitettiin

kesä-heinäkuussa 1944 Lappeenrannan Huhtiniemessä.

Näiden tietojen mukaan syyttäjänä toimi Viipurin viimeinen poliisipäällikkö

Eemil Kokko ja tuomarina ylipäällikkö Mannerheimin luottomies, sotatuomari

Toivo Tapanainen.

Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin kenttäoikeuden ja 7. sotapoliisikomppanian

päiväkirjat kesältä 1944 ovat kadonneet.

Kirjoittaja:
Antti Munnukka