HEIKKI SOPANEN
AMMATTIKORKEAKOULUJEN ylläpitovastuun siirtäminen valtiolle ei innosta
Etelä-Karjalan korkeakoulutusväkeä saati päättäjiä ja virkamiehiä.
Maakunnan edustajien vastaus valtiollistamiskaavailuista on yksiselitteinen
ei. Tässä vaiheessa mahdoton ajatus.
Ammattikorkeakoulujen tulevaisuus liittyy kunta- ja
palvelurakenneuudistukseen, joka on työn alla maakunnissa. Etelä-Karjalan
kuntien poliittiset päättäjät ja johtavat virkamiehet miettivät uudistuksen
linjauksia.
Ammattikorkeakouluasiassa on pyydetty lausunnot myös Etelä-Karjalan
koulutuskuntayhtymältä, ammattikorkeakoululta ja Lappeenrannan
teknilliseltä yliopistolta.
AMMATTIKORKEAKOULUN siirtäminen valtiolle vie eteläkarjalaisten mielestä
maakunnalta mahdollisuuden vaikuttaa koulun toimintaan ja rahoitukseen.
Myös alueellinen vaikuttavuus ja yhteydet omaan maakuntaan vähenevät.
Lisäksi saavutetut synergiaedut toisen asteen koulutukseen katkeavat ja
resurssit menevät sisällöllisestä kehittämisestä hallinnon järjestämiseen.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto pitää alueellisesti parhaana
tulevaisuuden vaihtoehtona yliopiston ja Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja
Mikkelin ammattikorkeakoulujen toimintojen rationalisointia.
YLIOPISTON edustajat esittävät uutta mallia yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen alueelliselle sijoittamiselle.
Suurimpien kaupunkien sijaan aloituspaikkoja olisi yliopistoväen mielestä
järkevää sijoittaa niiden ulkopuolelle. Se olisi tehokasta ja
pitkävaikutteista valtion toimien alueellistamista.
Jos opiskelupaikkoja jaetaan maakuntien nuorison ikäluokkien kehityksen
mukaan, kuten opetusministeriön kehittämissuunnitelmissa tähän asti on
tehty, opiskelupaikat valuvat suuriin kaupunkeihin.
Yliopiston edustajat vinkittävät Helsingin suuntaan, että Etelä-Karjala
olisi sijainniltaan lähes ihanteellinen opiskeluympäristö pääkaupunkiseudun
nuorisolle.
Ammattikorkeakoulujen valtiollistaminen ei eteläkarjalaisten mielestä ole
ratkaisu ikäluokkien pienenemiseen ja sen aiheuttamaan korkeakouluverkon
mahdolliseen supistamiseen.