TENHO TIILIKAINEN
DIGI-TV on tullut, oletko valmis? Etelä-Karjalan julkinen sektori ei
ainakaan vielä ole innostunut digiboksien hankinnasta.
Kouluissa, sairaaloissa. vanhain- ja ryhmäkodeissa on kymmeniä jopa satoja
tv-vastaanottimia, jotka kaikki tarvitsevat digitalisoimista, jotta ne
näkyisivät elokuun 2007 jälkeen.
Sairaalainsinööri Hannu Uutela laskee, että yksinomaan Etelä-Karjalan
keskussairaalan potilashuoneissa sekä oleskelu- ja odotustiloissa odottaa
noin 150 televisiota digiboksia vierelleen. Digiboksien hankinta jää
vuodelle 2007.
MYÖS majoitusliikkeissä ja hotelleissa mietitään kuumeisesti, miten
asiakkaiden tyytyväisyys television suhteen saadaan tyydytettyä analogisten
lähetysten loppuessa.
Senkään varaan ei kannata kauheasti laskea, että analogisille lähetyksille
annettaisiin jatkoaika.
Kodintekniikka-alan tiedotusfoorumin puheenjohtajan Kari Karipuun mielestä
on yksi ja sama mikä viimeinen takaraja on, 2007 vai 2017.
Aina on joukko ihmisiä, joiden hankintapäätös jää viimeiseen päivään.
Siinä mielessä takarajojen pituudella ei ole mitään merkitystä, Karipuu sanoo.
IMATRAN kaupungin hankintapäällikön Ari-Pekka Meurosen mukaan kaupungin
ensi vuoden budjettiin ei ole vielä mahdutettu tarvittavien digiboksien
hankintaa.
Laitemäärän kartoittaminen jää ensi vuoden puolelle. Laitamme
toimialakohtaisesti kyselyn televisioiden ja tarvittavien digiboksien
määrästä. Hoidamme hankinnan keskitetysti, Meuronen sanoo.
Hänen mielestään digiboksien hankinta on yksi hyvä esimerkki, jossa
Etelä-Karjalan kunnat voivat tehdä yhteistyötä hankintarenkaansa kautta.
Sitä en tiedä, onko Imatralla varaa hankkia kaikki tarvittavat digiboksit
kerralla. Olisi ehkä viisasta, jos osa digisovittimista hankittaisiin jo
ensi vuoden puolella ja pääosa 2007. Mitään ei ole vielä päätetty, mutta
hankintakustannus jäänee toimialojen omalle kontolle.
RUOKOLAHDEN kunnanjohtaja Vesa Jäppinen on Meurosen kanssa samalla
linjalla. Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä Digisovittimien hankinnassa.
Meillä suurin osa kunnan televisiosta on kouluissa ja
terveyskeskussairaalassa. Ryhmäkodeissa ja palveluasunnoissa televisiot
ovat useimmiten asukkaiden omia, jolloin myös digisovittimien hankinta jää
heidän vastuulleen. Jäppinen sanoo.
Kirkonkylän koulun rehtori Heikki Matikainen laskee koulussa olevan tällä
hetkellä 1520 televisiota.
Digisovittimien hankinnasta ei ole tehty vielä päätöstä. Voi olla, että
asia ratkaistaan koulun alkavan saneerauksen yhteydessä. Jos joudumme
hankkimaan erilliset sovittimet, niin niitä ei varmaankaan yhtä paljon
hankita kuin nyt on televisioita, Matikainen miettii.
HOTELLEISSA odotetaan myös tulevia ja usein ketjuratkaisuja. Imatran
Valtionhotellin johtajan Katja Meijerin mukaan päätöksiä on luvassa parin
viikon kuluessa. Valtionhotellissa on noin 100 tv-vastaanotinta.
Uskoisin, että Restel-ketjussa tehdään yhteinen hankintapäätös, joka
varmasti pudottaa myös laitteiden yksikköhintaa.
Toimialajohtaja Pertti Timonen Etelä-Karjalan Osuuskaupasta laskee, että
yksinmaan Hotelli Lappeessa on noin 300 televisiota odottamassa digiaikaan
siirtymistä.
Meillä, kuten monissa muissakin hotelleissa kaikki tv:t ovat yhden
järjestelmän alaisia. Odotamme nyt, mitä uutta hotellitelevisioiden
tekniikassa tapahtuu. Uskoisin, että erillisiä digibokseja
hotellihuoneisiin ei tule, mutta telkkareihin joudutaan joku uusi palikka
asettamaan.
Lappeen kohdalla hankintakustannus on mieluimmin reippaasti yli kuin alle
10 000 euroa.
Kuvateksti
Etelä-Karjalan keskussairaalan potilaat pääsevät katsomaan digitelevisiota
vasta vuonna 2007.
PEKKA HÖLKKI