ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANNAN ja Joutsenon yhteistyötunnustelut jalostuvat nopeimmillaan
muutamassa kuukaudessa liitoskaavailuiksi. Kaupunginjohtajien mielestä
olisi perusteltua saada linjaus Joutsenon ja Lappeenrannan tulevaisuudesta
mukaan jo helmikuun puolivälissä kuntauudistuksesta annettavaan
Etelä-Karjalan lausuntoon.
Tuossa yhteydessä olisi ollut perusteltua kertoa siitä, että ovatko
Joutseno ja Lappeenranta ja millä aikataululla valmiit lähentymään, sanoo
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen.
Joutsenon Kari Korkiakoski on samoilla linjoilla.
Kyllä jo tuossa yhteydessä olisi katsottava pitemmälle tulevaisuuteen.
Realiteetti on nyt se, että valmistelemme syvenevää yhteistyötä. En uskalla
sanoa, tuleeko joku esitys tuohon lausuntoon mukaan. Joutsenossa kun on
myös niitä, jotka näkevät itsenäisen kunnan itseisarvona.
VALTUUSTON puheenjohtaja Heikki Järvenpää (kok.) Lappeenrannasta sanoo
kuntaliitoksen takarajan olevan viime kädessä kunnallisvaaleissa kolmen
vuoden päästä.
Mutta Lappeenrannan tavoite on ollut, että helmikuussa tiedetään, mikä on
se polku, jota lähdetään kulkemaan.
Lappeenrannan hallituksen puheenjohtaja Hannu Myyryläinen (sd.) arvelee
Lappeenrannan lämmenneen asialle Joutsenoa enemmän.
Joutsenostakin kaksikolmasosaa päättäjistä olisi sitä mieltä, että tässä
samassa yhteydessä se pitäisi tehdä. Mutta ei siihen väkisin pidä ryhtyä.
Joutsenon hallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.) toppuuttelee
asioiden edelle menemisestä.
Katsellaan nyt, miten yhteistyö lähtee menemään. Se on kuitenkin selvää,
että Lappeenrannan ja Joutsenon yhteistyö käynnistyy varmasti nopeammin,
mitä tähän mennessä on totuttu. Nyt on kyseessä konkreettisia asioita,
joissa mennään eteenpäin.
VASTAUS JOUTSENON esittämään yhteistyölistaan valmistuu hyvin pian
Lappeenrannan kaupunginhallituksen käsittelyyn. Lappeenranta tekee
lisäehdotuksia eli yhteistyölista kasvaa. Seppo Miettinen ei sulje listalta
myös mahdollisia yhteisiä investointeja.
Tämä yhteistyölistakin saattaa synnyttää keskustelun siitä, että ollaanko
valmiita ja missä aikataulussa menemään tässä myös pitemmälle.
Korkiakoski huomauttaa, että yhteistyö menee syvälle rakenteisiin.
Viitasaaren ja Pihtiputaan malli voisi olla se lähiaskelten malli
meilläkin. Kaupungeilla voisi olla yhteistä hallintoa ja yhteisiä
lautakuntia eli yhdistäisimme myös poliittista johtoa sektoreittain. Ehkä
pelkkä virkamiesorganisaation yhdistäminen ei riitä vaan tarvitsemme
yhteisiä lautakuntia.
Ari Torniainen (kesk.), Lappeenrannan hallituksen varapuheenjohtaja, aistii
yhteistyöhalua kummastakin kaupungista.
Kuntalaisten etua pitää viedä eteenpäin. Toivottavasti yhteistyöhankkeet
lähtisivät mahdollisimman nopeasti liikkeelle ja samalla nopeasti
nähtäisiin, mihin se voisi johtaa. Olisiko jo hyvin pian järkevää mennä
kuntaliitoshankkeeseen?
Tässä vaiheessa on kyse yhteistyöstä ja kustannusvaikutuksien
selvittelystä. Torniainen toteaa, että myös Lappeenrannan pitää olla saava
osapuoli yhteistyössä.
Ei voi olla niinkään, että Lappeenranta on vain se antava osapuoli,
palvelujen antaja. Pitää löytyä vastavuoroisuutta.