URPO LAANINEN
KAAKKOIS-SUOMEN ja Venäjän naapuruusohjelman valintakomitea hyväksyi
Viipurissa yksitoista uutta raja-aluehanketta ja hylkäsi kahdeksan.
Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran ja Viipurin piirin pohjoisen ulottuvuuden
rajakaupunki-hanke sai keskustelun jälkeen EU:n ja valtion rahoituksen, 116
000 euroa.
Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus selvittää yhteistoimintaohjelman
toimintamekanismi ja kaikki rahoitusmahdollisuudet. Sen jälkeen tehdään
toimenpide-esitykset.
Rajakaupunki-hankkeen tavoitteena on konkreettisesti madaltaa Suomen ja
Venäjän rajan elintasokuilua ja tehdä raja-alueesta elinvoimainen. Kestävän
yhteistyöohjelman tuloksena toivotaan Pietarin ja Helsingin
metropolialueiden välille 300 000 asukkaan menestyvää ja kasvavaa
rajakaupunkia.
Naapuruusohjelman sihteeristön enemmistö vastusti hanketta, mutta
valintakomitea hyväksyi sen pääsihteeri Markus Hulkkosen esityksestä.
Valintakomitean puheenjohtaja, Etelä-Savon maakuntajohtaja Hannu Vesa
kritisoi Rajakaupunki-esitystä, koska hänen mukaansa pääsihteeri ei voi
poiketa sihteeristön enemmistön kannasta. Hän näki hankkeessa myös
päällekkäisyyttä Pietarin korridori-hankkeen kanssa.
Naapuruusohjelman valintakomitean venäläisedustajat kuitenkin tukivat
selvästi hanketta, ja siksi valintakomitea oli lopulta valmis hyväksymään sen.
PIETARIN korridori-hanke oli kokouksen suurin rahasummaltaan, puoli
miljoonaa euroa, josta EU:n ja valtion osuus on 350 000 euroa.
Se on sateenvarjohanke, ja koostuu kolmesta erillisestä projektista. Niitä
hallinnoi KotkanHaminan seudun yrityspalvelu, mutta mukana ovat myös
Lappeenrannan ja Imatran seudut.
Hankkeella on tarkoitus toteuttaa Kaakkois-Suomen, Pietarin ja Leningradin
oblastin yhteistä Visio 2013 Corridor-yhteistyöstrategiaa, johon on valittu
viisi kehitysohjelmaa alueen vetovoiman lisäämiseksi maailmalla.
LAPPEENRANNAN teknillisen yliopiston tuotantotalouden osasto selvittää
EU-hankkeella uuden rautatievaunutyypin käyttö- ja tuotantomahdollisuuksia
Siperian liikenteessä. Taustalla on rautatievaunujen jatkuva puute.
Markkinatutkimus tarkastelee käyttäjäkuntaa ja vaunutyypin käyttöä.
Pilottiasiakkaana on metsäteollisuus.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sai rahat Kasvot -taidetyöpajalle, jonka
tavoitteena on kehittää, kokeilla ja tutkia taidetta ja psykososiaalista
työtä yhdistäviä toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa ja
monikulttuurisuuteen kasvamisessa. Yhteistyökumppanina on Pietarin
talousakatemia. Etelä-Karjalassa taidetyöpaja sijoittuu Itä-Suomen ja
Kesämäen kouluille Lappeenrannassa.
VALINTAKOMITEA hyväksyi kolme ICT-hanketta, joita hallinnoivat uusi
Technopolis Ventures Kareltek ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Se teki
myönteisen päätöksen kaikkiaan yhdestätoista hankkeesta.
Kielteisiä päätöksiä tuli kahdeksan. Ilman rahaa jäivät mm. Imatran seudun
kehitysyhtiön hanke Etelä-Karjalan ja Leningradin oblastin yhteistyöstä
jääkiekon ja nuorisotyön kehittämiseksi, Svetogorskin teollisuuspuiston
rakentaminen ja Etelä-Karjalan naisyritysten kansainvälistymiseen tähdännyt
hanke.
Valintakomitea sitoi Viipurissa 0,8 miljoonan euron EU-rahat, joita jäi
jäljelle vielä 1,5 miljoonaa euroa. Valtion rahaa on sitomatta kolme
miljoonaa euroa.
Naapuruusohjelman uusia EU-hankkeita
Lappeenrannan kaupunki: Pohjoisen ulottuvuuden rajakaupunki, kustannukset
166 000 euroa (EU:n ja valtion rahaa 116 000 euroa).
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä: Kasvot taidetyöpajahanke, 157 000
euroa (100 000).
KotkanHaminan seudun yrityspalvelu: SpB Corridor -sateenvarjohanke, 500
000 euroa (350 000).
Lappeenrannan teknillinen yliopisto: NORA-tutkimus, uuden
rautatievaunutyypin kehittäminen, 235 000 euroa (188 000).
Kareltek: Pohjoisen ulottuvuuden ICT-kehitysverkosto, 182 000 euroa (124 000).
Kareltek: Suomalais-venäläinen teknologiakeskus, 367 000 euroa (253 000).
Helsingin kauppakorkeakoulu: Verkossa Venäjälle pienyritysten tieto- ja
viestintätekniikan kehittäminen, 192 250 euroa (126 250).
Kuvateksti
Rajakaupunki sai EU-rahoituksen, josta ei oltu ihan yksimielisiä. Venäjän
edustajat tukivat hanketta.
PÄIVI VIRTA-SALO