Categories
Artikkelit

Rajakaupunkihanke sai naapuruusohjelmarahat

Naapuruusohjelman valintakomitea keskusteli Viipurissa hankkeesta, joka sai venäläisiltä tukea. Teknillinen yliopisto kehittelee EU-rahalla uutta rautatietyyppiä Siperian kuljetuksiin.

URPO LAANINEN

KAAKKOIS-SUOMEN ja Venäjän naapuruusohjelman valintakomitea hyväksyi

Viipurissa yksitoista uutta raja-aluehanketta ja hylkäsi kahdeksan.

Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran ja Viipurin piirin pohjoisen ulottuvuuden

rajakaupunki-hanke sai keskustelun jälkeen EU:n ja valtion rahoituksen, 116

000 euroa.

Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus selvittää yhteistoimintaohjelman

toimintamekanismi ja kaikki rahoitusmahdollisuudet. Sen jälkeen tehdään

toimenpide-esitykset.

Rajakaupunki-hankkeen tavoitteena on konkreettisesti madaltaa Suomen ja

Venäjän rajan elintasokuilua ja tehdä raja-alueesta elinvoimainen. Kestävän

yhteistyöohjelman tuloksena toivotaan Pietarin ja Helsingin

metropolialueiden välille 300 000 asukkaan menestyvää ja kasvavaa

rajakaupunkia.

Naapuruusohjelman sihteeristön enemmistö vastusti hanketta, mutta

valintakomitea hyväksyi sen pääsihteeri Markus Hulkkosen esityksestä.

Valintakomitean puheenjohtaja, Etelä-Savon maakuntajohtaja Hannu Vesa

kritisoi Rajakaupunki-esitystä, koska hänen mukaansa pääsihteeri ei voi

poiketa sihteeristön enemmistön kannasta. Hän näki hankkeessa myös

päällekkäisyyttä Pietarin korridori-hankkeen kanssa.

Naapuruusohjelman valintakomitean venäläisedustajat kuitenkin tukivat

selvästi hanketta, ja siksi valintakomitea oli lopulta valmis hyväksymään sen.

PIETARIN korridori-hanke oli kokouksen suurin rahasummaltaan, puoli

miljoonaa euroa, josta EU:n ja valtion osuus on 350 000 euroa.

Se on sateenvarjohanke, ja koostuu kolmesta erillisestä projektista. Niitä

hallinnoi Kotkan–Haminan seudun yrityspalvelu, mutta mukana ovat myös

Lappeenrannan ja Imatran seudut.

Hankkeella on tarkoitus toteuttaa Kaakkois-Suomen, Pietarin ja Leningradin

oblastin yhteistä Visio 2013 Corridor-yhteistyöstrategiaa, johon on valittu

viisi kehitysohjelmaa alueen vetovoiman lisäämiseksi maailmalla.

LAPPEENRANNAN teknillisen yliopiston tuotantotalouden osasto selvittää

EU-hankkeella uuden rautatievaunutyypin käyttö- ja tuotantomahdollisuuksia

Siperian liikenteessä. Taustalla on rautatievaunujen jatkuva puute.

Markkinatutkimus tarkastelee käyttäjäkuntaa ja vaunutyypin käyttöä.

Pilottiasiakkaana on metsäteollisuus.

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sai rahat Kasvot -taidetyöpajalle, jonka

tavoitteena on kehittää, kokeilla ja tutkia taidetta ja psykososiaalista

työtä yhdistäviä toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa ja

monikulttuurisuuteen kasvamisessa. Yhteistyökumppanina on Pietarin

talousakatemia. Etelä-Karjalassa taidetyöpaja sijoittuu Itä-Suomen ja

Kesämäen kouluille Lappeenrannassa.

VALINTAKOMITEA hyväksyi kolme ICT-hanketta, joita hallinnoivat uusi

Technopolis Ventures Kareltek ja Helsingin kauppakorkeakoulu. Se teki

myönteisen päätöksen kaikkiaan yhdestätoista hankkeesta.

Kielteisiä päätöksiä tuli kahdeksan. Ilman rahaa jäivät mm. Imatran seudun

kehitysyhtiön hanke Etelä-Karjalan ja Leningradin oblastin yhteistyöstä

jääkiekon ja nuorisotyön kehittämiseksi, Svetogorskin teollisuuspuiston

rakentaminen ja Etelä-Karjalan naisyritysten kansainvälistymiseen tähdännyt

hanke.

Valintakomitea sitoi Viipurissa 0,8 miljoonan euron EU-rahat, joita jäi

jäljelle vielä 1,5 miljoonaa euroa. Valtion rahaa on sitomatta kolme

miljoonaa euroa.

Naapuruusohjelman uusia EU-hankkeita

Lappeenrannan kaupunki: Pohjoisen ulottuvuuden rajakaupunki, kustannukset

166 000 euroa (EU:n ja valtion rahaa 116 000 euroa).

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä: Kasvot – taidetyöpajahanke, 157 000

euroa (100 000).

Kotkan–Haminan seudun yrityspalvelu: SpB Corridor -sateenvarjohanke, 500

000 euroa (350 000).

Lappeenrannan teknillinen yliopisto: NORA-tutkimus, uuden

rautatievaunutyypin kehittäminen, 235 000 euroa (188 000).

Kareltek: Pohjoisen ulottuvuuden ICT-kehitysverkosto, 182 000 euroa (124 000).

Kareltek: Suomalais-venäläinen teknologiakeskus, 367 000 euroa (253 000).

Helsingin kauppakorkeakoulu: Verkossa Venäjälle – pienyritysten tieto- ja

viestintätekniikan kehittäminen, 192 250 euroa (126 250).

Kuvateksti

Rajakaupunki sai EU-rahoituksen, josta ei oltu ihan yksimielisiä. Venäjän

edustajat tukivat hanketta.

PÄIVI VIRTA-SALO

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen