Sosiaali- ja terveystöihin tarvitaan yli 400 uutta tekijää

Etelä-Karjalassa lisää osaamista ja osaajia tarvitaan erityisesti psykiatriassa sekä vanhusten ja kehitysvammaisten hoidossa. Imatralla käynnistyy tammikuussa vaihtovalmennus. Siellä 24 sairaan- tai lähihoitajaa hankkii vanhustyön erityisammattitutkinnon.

MINNA MÄKINEN

SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA on tulevina vuosina pulaa erityisesti lähihoitajista, sairaanhoitajista ja sosiaalialan työntekijöistä.

Ennusteiden mukaan alalla tarvitaan Etelä-Karjalassa vuoteen 2010 mennessä joka vuosi noin 424 uutta työntekijää. Kymenlaaksossa vuositarve on vielä isompi, 725 uutta työntekijää.

Hoitotyöstä poistuu Kaakkois-Suomessa vuoteen 2015 mennessä 7 630 henkilöä, eniten sosiaalialan töistä.

Kaakkois-Suomen TE-keskus selvitti sosiaali- ja terveysalan työvoiman ja koulutuksen tarvetta työvoimatoimistojen tekemien yrityshaastattelujen avulla keväällä 2005. Saatujen tietojen pohjalta asiantuntijaraati antoi alalle sopivia toimenpide-ehdotuksia.

YLI PUOLELLA haastatelluista 56:stä sosiaali- ja terveysalan yrityksestä oli ollut ongelmia työvoiman saannissa. Siitä huolimatta Kaakkois-Suomessa oli toukokuussa työttömänä 1 500 alan ihmistä. Lokakuun lopussa luku oli 1 587, joista Etelä-Karjalassa 650.

Rekrytointivaikeuksia aiheuttavat yrityksille hakijoiden ammattitaidon puute, henkilökohtaiset ominaisuudet, alan heikko houkuttelevuus, työn raskaus ja sijaisten saamisen hankaluus.

– Ongelman ratkaisussa verkostoituminen on kaiken aa ja oo. Kouluttajien ja työnantajien pitää tehdä yhteistyötä, jotta saadaan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin. Organisaatioissa pitäisi suunnitella osaamista pitkällä tähtäimellä, toteaa koulutussuunnittelija Johanna Laukkanen Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta.

YKSI KEINO parantaa tilannetta on jatkokouluttaa jo työssä olevia.

– Lisää osaamista ja myös työvoimaa tarvitaan erityisesti vanhus- ja kehitysvammapuolella sekä psykiatriassa, Laukkanen kertoo.

Imatralla käynnistyy tammikuun alussa vaihtovalmennus. Siihen otetaan mukaan 12 työtöntä ja 12 kaupungin palveluksessa olevaa. Koulutus on tarkoitettu etupäässä sairaanhoitajille.

– Vaihtovalmennuksen avulla lisätään koulutettavien ammatillista osaamista, työssä jaksamista ja työllistymistäkin. Tavoite on, että kaikki osallistujat suorittavat vanhustyön erityisammattitutkinnon, kertoo erikoistyövoimaneuvoja Marja Vertanen Imatran työvoimatoimistosta.

VAIHTOVALMENNUKSESSA työttömät ammattilaiset menevät koulutusjakson jälkeen työpaikoille sijaistamaan siellä olevia, jotka taas osallistuvat koulutukseen. Työ ja koulutus on jaksotettu kahden viikon pätkiin. Koulutuksen hoitaa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu.

Haku vaihtovalmennukseen päättyy tänään perjantaina.

– Hakijoita on jo yli 30, Vertanen kertoo.

Työttömät vaihtovalmennuksen haluavat haastatellaan joulukuussa. Työssä olevista koulutukseen valitaan yksi per työpaikka.

Vaihtovalmennuksen päärahoittaja on Kaakkois-Suomen TE-keskus.

SOSIAALI- ja terveyspalveluiden jatkuvasti kasvava kysyntä lisää alan yritystoimintaa.

Kaakkois-Suomessa oli vuonna 2002 yksityisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä 725. Ne työllistivät 1 342 ihmistä, maakunnista viidenneksi eniten.

Luvanvaraisten yritysten määrä on kasvanut tasaisesti muutaman prosentin vuosivauhtia.

Alalle syntyy suuria ja keskisuuria valtakunnallisia ja maakunnallisia yrityksiä. Siitä huolimatta kuntien arvioidaan yhä säilyvän suurimpana sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana.

– Ostopalvelusopimuksia laadittaessa on pohdittava, miten yksityinen ja julkinen sektori voivat tehdä yhteistyötä. Yksityisten palvelujen lisääntymisen ei pidä myöskään kasvattaa ihmisten eriarvoisuutta, Laukkanen kertoo asiantuntijaraadin pohtineen.

Kirjoittaja:
Minna Mäkinen