ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalan kuntien linjaukset kunta- ja palvelurakennehankkeeseen hioutuvat hyvää vauhtia. Torstaina kokoontunut, kunnanhallitusten puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä tukeutuu malliin, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin. Peruskuntakokoa ei pidä määritellä kuitenkaan tiukasti; koon pitää joustaa.
Kuntakoon kasvattaminen ei yksistään ratkaise palvelujen turvaamista tai paranna tuottavuutta, kertoo ohjausryhmän pohdinnoista puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hannu Myyryläinen (sd.).
OHJAUSRYHMÄ ei aio esittää kuntaliitoksia, elleivät kunnat sitä itse halua. Tässä vaiheessa Lappeenranta ja Joutseno ovat aloittaneet yhteistyöneuvottelut, joiden tavoitteena on nykyistä syvempi yhteistyö, kenties kuntaliitos.
Elinvoimaiset peruskunnat järjestävät yhteisesti, esimerkiksi tilaaja-tuottajamallilla palveluja, jotka on organisoitu maakunnallisesti. Yhteisiä palveluja voisivat olla pääosa sosiaali- ja terveyspalveluista, ammatillinen ja nuorisoasteen opetus sekä mahdollisesti tekniset palvelut.
MYYRYLÄISEN mukaan Etelä-Karjalassa kehitetään mallia, jossa kuntien omistajaohjaus saadaan toteutettua parhaalla mahdollisella tavalla.
Etenkin maaseutukunnat tuovat esiin myös piirimallia lähipalvelujen ja haja-asutuspalvelujen turvaajana.
Ohjausryhmän on annettava vastaus valtiolle kuntauudistuksen malleja koskeviin kysymyksiin helmikuun puoliväliin mennessä
Ohjausryhmä odottaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteistyön syvenemisen tuovan hyviä tuloksia.
Myyryläisen aloitteesta kokoukseen oli kutsuttu myös henkilöstö- ja pääsopijajärjestöjen edustajat. He ottavat kantaa tämänhetkiseen valmisteluun. Henkilöstöjärjestöjen yhteiseksi edustajaksi ohjausryhmään nimettiin KTN:n Heini Löytty-Laahanen.
Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran Luumäelle tammikuun puolivälissä.